Kissan vegaaniruokavaliota kuulee usein perusteltavan sillä, ettei ole väliä, millaisista lähteistä ravintoaineet tulevat, kunhan kissa saa ruuasta kaiken tarvitsemansa. Se on toki totta, mutta vain teoriassa. Käytännössä asia ei ole aivan näin yksinkertainen.
Kissanomistajien tiedetään pääsääntöisesti haluavan ruokkia kissaansa terveellisesti ja optimaalisesti. Kissanruokapakkauksia tavatessa saattaa kuitenkin mennä pää pyörälle ja hyvin aikein liikenteessä olevakin kissanomistaja ajautua markkinointilauseiden vietäväksi.
Päätin ottaa kaksi kissojen märkäruokaa ja kaksi kuivaruokaa vertailuun ja käydä esimerkinomaisesti läpi, millaisiin asioihin kiinnitän huomiota kissanruokakaupoilla.
Kissojen valvomaton ulkoilu on puhuttanut paljon viime aikoina. Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta hoputtaa lainsäätäjiä kieltämään kissojen valvomattoman ulkoilun lailla, navetoissa ja hevostalleilla hiirikissoina toimivia yksilöitä lukuun ottamatta.
Olen alkanut pohtia, tarvitaanko hiirikissoja lopulta ollenkaan? Mitä enemmän tätä asiaa pohdin, sitä vahvemmin kallistun toteamaan, että hiirikissojen aika on ohi.
Vuosi on taas vaihtumaisillaan ja uusi vuosi tullaan todennäköisesti jälleen kerran ottamaan vastaan ilotulituksen välkkeen ja paukkeen saattelemana. Siksipä haluaisinkin näin uudenvuoden kynnyksellä lausua teille sanasen ilotulitteista, niiden eläimille aiheuttamista hyvinvointiongelmista ja siitä, millainen määrä kärsimystä uudenvuoden viettoon mahtuu.
Lemmikinruokabisnestä, aivan kuin mitä tahansa kaupallista toimintaa, ohjaavat alati muuttuvat trendit.
Vuoden 2020 keskeisimpiä kissanruokatrendejä ovat niin kutsutut premium-tason terveysruoat. Yksi nouseva kissanruoan ostopäätöksiin vaikuttava ilmiö on antropomorfismi, eli eläimen ja sen tarpeiden rinnastaminen ihmiseen.
