Olen saanut viime aikoina huomata, ettei se, että kalaankin sattuu, ole kaikille samanlainen itsestäänselvyys kuin minulle. Niinpä päätin tehdä paluun perusasioiden äärelle ja luoda pikakatsauksen kalan kipuun.
Pienikokoisilla kaloilla on omat merkittävät roolinsa sekä ammatti- että vapaa-ajankalastuksessa.
Jokiin kutemaan kerääntyvät kuoreet ovat haluttua ja helppoa saalista oikeaan aikaan haavin kanssa paikalle osuvalle vapaa-ajankalastajalle. Muikku sen sijaan on sisävesiemme merkittävin ammattikalastuksen saaliskala, jota nostetaan ammattikalastajien toimesta vesistämme miljoonia kiloja vuodessa.
Pienten kalojen massakalastukseen liittyy merkittäviä yksilön hyvinvointiongelmia, kuten kalastustilanteessa syntyvät vauriot sekä massakalastuksesta käytännössä poikkeuksetta aiheutuva pitkittynyt ja tuskallinen kuolema.
Vaikka olemme saaneet viime vuosina paljon uutta tietoa kalojen tunne- ja kokemusmaailmasta, niiden asema on edelleen monella tapaa todella surkea. Siksi haluan puhua kaloista ja tuoda niiden kokeman kärsimyksen ja niihin liittyvät hyvinvointiongelmat esille.
Markkinointiviestintää suunnittelevilla ja tuottavilla tahoilla on suuri vastuu siitä, millaista eläinkäsitystä markkinointiviestinnän keinoin luodaan ja ruokitaan. Tämän lisäksi myös jokaisen somemaailman kansalaisen on kannettava osansa vastuusta ja oltava tarkkana, millaisia meemejä, mainoksia ja eläinkuvia jakaa eteenpäin.
Helsingin yliopiston tuoreessa Yliopisto-lehdessä peräänkuulutetaan arvostuksen palautusta kotimaisille kaloille ja halutaan ne takaisin kansalaisten ruokapöytiin. Kalojen hyvinvointi unohtuu näissä keskusteluissa käytännössä aina ja niin näyttää käyneen tälläkin kertaa.