Seuraeläinten ulkomuotojalostuksen ylilyönneistä on puhuttu viime aikoina paljon. Keskustelun keskiöön ovat nousseet ennen kaikkea brakykefaaliset, eli lyhytkuonoiset koirarodut ja niiden kallon epänormaalin muodon aiheuttamat hengitys- ja lämmönsäätelyongelmat. Kaikki aiheen ympärillä käytävä kriittinen keskustelu on totta kai tervetullutta, mutta itse toivoisin keskustelun laajenevan pikkuhiljaa lyttykuonoista myös muihin terveys- ja hyvinvointiongelmia aiheuttaviin ulkomuotojalostuksen ylilyönteihin.
Kalojen hyvinvointiin liittyvä keskustelu on Suomessa vielä lapsen kengissä. Keskustelun keskiössä on debatti kalan kyvystä kokea tietoista kipua. On ongelma, että kalojen kipukokemusta ei tunnusteta niiden ihmisten toimesta, joilla on suurin konkreettinen vaikutus kalojen hyvinvointiin. Toinen ongelma on, että kalojen hyvinvointiin liittyvä keskustelu on käytännössä typistynyt ikuisuusvääntöön kivusta, vaikka eläimen hyvinvointiin vaikuttaa tunnetusti moni muukin tekijä.
Elokuvaohjaajan mielestä kissaa ei voi kouluttaa. Syy ei kuitenkaan ole kissassa tai sen lajityypillisissä ominaisuuksissa, vaan aikansa eläneissä ja ihmisten mieliin juurtuneissa mielikuvissa.
SEY myönsi Vuoden eläinsuojeluteko 2019 -palkinnon Helsingin yliopistossa toimivalle professori Hannes Lohen tutkimusryhmälle koirien ja kissojen geenitutkimusohjelman perustamisesta.