Tässä kirjoituksessa pohditaan, ruokkiiko yhteiskunnallinen somevaikuttaja someraivoa? Onko hän vastuussa viestiensä mahdollisista vaikutuksista ja jos, niin kenelle? Lisääkö moraalinen someraivo ihmisryhmien välistä vastakkainasettelua? Kuka poliittisen ja yhteiskunnallisen somekeskustelun sävyn ja suunnan loppupeleissä edes määrää ja miten siihen voi itse yrittää vaikuttaa?
Kissanomistajien tiedetään pääsääntöisesti haluavan ruokkia kissaansa terveellisesti ja optimaalisesti. Kissanruokapakkauksia tavatessa saattaa kuitenkin mennä pää pyörälle ja hyvin aikein liikenteessä olevakin kissanomistaja ajautua markkinointilauseiden vietäväksi.
Päätin ottaa kaksi kissojen märkäruokaa ja kaksi kuivaruokaa vertailuun ja käydä esimerkinomaisesti läpi, millaisiin asioihin kiinnitän huomiota kissanruokakaupoilla.
Suomen johtavat hevosurheilujärjestöt ovat pitäneet syyskokouksiaan kukin tahoillaan. On valittu uusia puheenjohtajia, lyöty toimintasuunnitelmia ja strategioita lukkoon sekä nostettu hevosen hyvinvointi toiminnan kehittämisen ja toimintaa ohjaavien tekijöiden keskiöön.
Toimintasuunnitelmia ja strategioita tavaamalla emme kuitenkaan voi täysin varmistua siitä, että hevosen hyvinvointi tullaan tulevaisuudessa todella huomioimaan hevosurheilujärjestöjen toiminnassa hevosen kannalta olennaisilla, merkityksellisillä ja tarkoituksenmukaisilla tavoilla.
Vaikka olemme saaneet viime vuosina paljon uutta tietoa kalojen tunne- ja kokemusmaailmasta, niiden asema on edelleen monella tapaa todella surkea. Siksi haluan puhua kaloista ja tuoda niiden kokeman kärsimyksen ja niihin liittyvät hyvinvointiongelmat esille.
Lemmikinruokabisnestä, aivan kuin mitä tahansa kaupallista toimintaa, ohjaavat alati muuttuvat trendit.
Vuoden 2020 keskeisimpiä kissanruokatrendejä ovat niin kutsutut premium-tason terveysruoat. Yksi nouseva kissanruoan ostopäätöksiin vaikuttava ilmiö on antropomorfismi, eli eläimen ja sen tarpeiden rinnastaminen ihmiseen.
