Hyttysnäkökulmaa myrkkykeskusteluun

Kuva: ekamelev/pixabay.com | Kuvituskuva | Kuuntele teksti ääneen luettuna täällä (Spotify)


Jo perinteeksi muodostunut jokakesäinen Thermacell-vääntö on keskittynyt pyörimään sympaattisten ja ihmisille hyödyllisten pölyttäjien ympärillä. ⁣Harva myrkkyhöyryille altistuneiden pistiäisten hyvinvoinnista huolestunut kansalainen tuntuu murehtivan hyttysten kohtaloa, vaikka syytä olisi. ⁣


⁣Hyttyset kuuluvat niihin hyönteisiin, jotka täyttävät tutkitusti valtaosan eläimen kivulle asetetuista kriteereistä. Näyttö hyttysten kivuntunnon puolesta on siis vahvaa. Kyky kokea kipua tarkoittaa myös kykyä kärsiä.

Maailmassa on tuhansia hyttyslajeja, mutta torjunta-aineiden ja karkotteiden vaikutuksia vaikuttaisi tutkitun vain kourallisella niitä. Siinä, miten hyttyset reagoivat erilaisiin myrkkyihin, vaikuttaisi kuitenkin olevan jonkin verran lajikohtaisia eroja. Iso osa tutkimuksista näyttäisi myöskin tehdyn laboratorio-oloissa, eikä tuloksia siten voi kaikilta osin välttämättä soveltaa sellaisenaan kenttäolosuhteisiin.

On vaikea sanoa, miltä osin maailmalla tehtyjen tutkimusten tulokset ovat sovellettavissa kotoperäisiin hyttysiimme ja Suomessa vallitseviin kenttäolosuhteisiin. Suuntaa-antavaa tietoa olemassa oleva tutkittu tieto kuitenkin varmasti tarjoaa ja antaa toivon mukaan kosolti ajattelemisen aihetta.


Thermacellin tehoaineena käytetty pralletriini on hyönteisiä tappava hermomyrkky, vaikka Thermacellin verkkosivuilla muuta väitetäänkin.


Kuva: ekamev/pixabay.com | Kuvituskuva


Tappaako pralletriini? Riippuu, keneltä kysytään

Thermacellin verkkosivuilla väitetään, ettei pralletriinia tehoaineenaan käyttävä laite tapa sen enempää hyttysiä kuin muitakaan hyönteisiä. Thermacellin verkkosivuilla todetaan hyttysten vain lentävän pois höyrystyvän ja hitaasti ilmaan leviävän tehoaineen vaikutusalueelta.

Totuus on kuitenkin astetta karmaisevampi.


Piirroskuva hyttysmyrkkysuihkepullosta

Hyönteismyrkyillä voi olla kohteisiinsa subletaaleja eli välillisiä vaikutuksia. Subletaali myrkkyaltistus voi johtaa yksilön elinvoimaisuuden heikkenemiseen ja lopulta kuolemaan.


Kuva: Mohamed Hassan/pixabay.com | Kuvituskuva


Irtoilevia raajoja ja hukkumiskuolemia – Pralletriini tutkitun tiedon valossa 

Hyönteismyrkyillä voi olla kohteisiinsa subletaaleja eli välillisisesti kuolemaan johtavia vaikutuksia. Subletaali altistus ei välttämättä tapa heti, vaan heikentää yksilön elinvoimaisuutta ja voi siten johtaa kuolemaan viiveellä. 

Thermacellin vaikuttava aine pralletriini on tappava hermomyrkky. Sen “karkottava” vaikutus perustuu käsittääkseni juuri näihin subletaaleihin vaikutuksiin.⁣ Subletaali pralletriinialtistus voi muun muassa tainnuttaa hyttysen ja johtaa raajojen irtoamiseen.

⁣Eräässä tutkimuksessa yli 50 % subletaalisti pralletriinille altistetuista naarashyttysistä oli vuorokauden päästä hengissä. Ne kärsivät kuitenkin vakavista myrkytysoireista.⁣ Pralletriinille altistettujen hyttysten kuolleisuus lisääntyi päivien päästä altistuksesta, ainakin osittain – ellei jopa yksinomaan – pralletriinin aiheuttamien hermostovaurioiden takia.⁣


Lintuhyttysnaaraat olivat ilmeisesti hukkuneet laskiessaan munia veteen, sillä pralletriinin aiheuttamasta raajojen menetyksestä johtuen ne eivät kyenneet pitämään itseään pinnalla.⁣


Hyttyskuolemien taustalla saattoivat vaikuttaa monet eri syyt. Hyttysten elimistöt eivät välttämättä olleet pystyneet hajottamaan myrkkyä, ja kuolo on voinut korjata ne yksinkertaisesti siitä syystä.⁣ Hyttysillä on myös voinut olla vaikeuksia ravinnonhankinnassa, eli ne ovat saattaneet siis kuolla nälkään.⁣

⁣Merkittävä osa tutkimuksen puitteissa pralletriinille altistetuista lintuhyttysnaaraista (Culex pipiens, jota esiintyy paikoitellen muuten täällä Suomessakin) löytyi kuolleena vedestä.⁣ Ne olivat ilmeisesti hukkuneet laskiessaan munia veteen, sillä pralletriinin aiheuttamasta raajojen menetyksestä johtuen ne eivät kyenneet pitämään itseään pinnalla.⁣ Vedestä 48 tunnin kuluttua kuolleina löytyneiden hyttysnaaraiden määrä oli pralletriinille altistettujen hyttysten kohdalla suurempi kuin myrkkyaltistukselta säästyneistä hyttysistä koostuneessa kontrolliryhmässä.⁣

⁣Jopa 90 % tutkimuksen puitteissa pralletriinille altistetuista hyttysistä oli vuorokauden kuluttua altistuksesta joko kuolleita tai kärsi eriasteisista myrkytysvaurioista.⁣

Hyttystorjuntalaitteiden tehoaineena niin ikään käytettävällä höyrystyvällä d-alletriinilla on tutkimuksissa havaittu olevan tainnuttava ja jopa tappava vaikutus ainakin joidenkin hyttyslajien edustajiin laboratorio-olosuhteissa. Eräänkin tutkimuksen mukaan höyrystyvä d-alletriini tappoi jopa 95-100 % sille altistetuista keltakuumehyttysistä (Aedes aegypti).


Thermacellin verkkosivuilla on unohdettu ”kätevästi” mainita, ettei kaikilla hyttysillä ole sisäsyntyistä kykyä vältellä haitallisia myrkkyjä.


Thermacellin verkkosivuilla on unohdettu ”kätevästi” mainita, ettei kaikilla hyttysillä ole sisäsyntyistä kykyä vältellä haitallisia myrkkyjä. Joiltain lajeilta synnynnäinen kyky myrkkyjen välttämiseen kyllä löytyy, mutta se vaikuttaisi ainakin joidenkin lajien kohdalla olevan sangen heikko.

Asiaa ei liene pralletriinin osalta tutkittu. Muiden pyretroidien eli luonnossa esiintyvien pyretriinien synteettisesti valmistettujen vastineiden osalta tutkittua tietoa kuitenkin löytyy. Tietynlajisten hyttysten kyvyn välttää haitallisia aineita onkin havaittu perustuvan joko täysin tai valtaosin opittuun käyttäytymiseen, ja siten edellyttävän vakavaa subletaalia altistumista myrkylle.


Lähikuva valkoterälehtisestä ja keskiosaltaan keltaisesta kukasta

Krysanteemeihin kuuluvien kasvien tuottamat pyretriinit ovat tutkitusti hyönteisille myrkyllisiä ja tunnettuja tehokkuudestaan sekä tainnuttaa että tappaa hyttysiä.


Kuva: Sajid Ali/pixabay.com | Kuvituskuva


Pyretriini on tehokas tappaja

OFF! hehkuttaa verkkosivuillaan pyretriiniä sisältävän hyttyssavunsa karkottavan inisevät hyttyset kesäisen illanvieton ääreltä. 

Ei tarvinnut faktantarkistusta tehdessä juurikaan pintaa syvemmältä raapaista, kun ilmeni, että krysanteemisuvun kukkien erittämät yhdisteet, joita pyretriineiksi kutsutaan, ovat tutkitusti myrkyllisiä hyönteisille ja tunnettuja tehokkuudestaan sekä tainnuttaa että tappaa hyttysiä.

Pyretriinein kyllästetyillä hyttyssavuillakin tiedetään olevan hyttysiä tainnuttava ja jopa tappava vaikutus, vaikka vaikutuksen toki tiedetäänkin kenttäolosuhteissa olevan laboratorio-oloja heikompi.

Summa summarum: On kyseessä sitten millainen, mihin tahansa tehoaineeseen perustuva tai minkä tahansa yrityksen valmistama tuote, sen toiminta- ja vaikutusmekanismeja koskeviin markkinointiväittämiin kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti.


Lähikuva hyttysmyrkkyä iholleen suihkuttavasta henkilöstä

Vaikka DEETiä markkinoidaan karkottavana ja ei-tappavana aineena, sen on joissain tutkimuksissa kuitenkin havaittu voivan myös tainnuttaa ja tappaa hyttysiä.


Kuva: Alexander Fox/pixabay.com | Kuvituskuva


Karkotekin voi tappaa

Monissa iholle levitettävissä hyttyskarkotteissa tehoaineena käytetyn DEETin hyttysiä karkottavan toimintamekanismin sanotaan perustuvan hyttysen aistit sekoittavaan vaikutukseen, mikä estää sitä suunnistamasta ravinnonlähteen, eli ihmisen, luokse.

Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu hyttysen myös haistavan DEETin ja maistavan sen jaloissaan olevilla makuaistinsoluillaan. Toisinaan hyttynen jopa laskeutuu DEETillä kyllästetylle iholle, mutta lentää pois paniikin vallassa jättäen ihmisverellä mässäilyn sikseen. Niinpä DEETinkin karkottavan vaikutuksen voitaneen ainakin joiltain osin nähdä perustuvan aineen aistimisesta aiheutuvaan epämiellyttävään kokemukseen.


Joissain tutkimuksissa hyttysen on havaittu hajun ohella myös maistavan DEETin jaloissaan olevilla makuaistinsoluillaan ja pitävän tätä aistiärsykettä epämiellyttävänä.


DEET on kehitetty jo 1940-luvulla ja se ollut laajassa käytössä 1950-luvulta lähtien. Aineella onkin takanaan pitkä käyttöhistoria. Vaikka DEETiä markkinoidaan karkottavana ja ei-tappavana aineena, sen on joissain tutkimuksissa kuitenkin havaittu voivan myös tainnuttaa ja tappaa hyttysiä.

Markkinoilla olevien hyttyskarkotesuihkeiden sisältämät DEET-pitoisuudet ylittävät joidenkin hyttyslajien kohdalla kirkkaasti tappavan annoksen rajan. Monien kuluttajamyynnissä olevien sekä DEETiä että muita luontaisia ja synteettisiä tehoaineita sisältävien hyttyskarkotesuihkeiden tiedetäänkin sekä tainnuttavan että tappavan hyttysiä.

Se, että valmistetta markkinoidaan ei-tappavana hyttyskarkotteena, ei siis automaattisesti tarkoita valmisteen olevan harmiton hyttyselle. On myös hyvä muistaa, että vaikka karkote ei koituisikaan kuolemaksi, sille altistuminen aiheuttaa hyttyselle todennäköisesti kipua tai muuta epämukavuutta.

Huomion arvoista lienee, että DEETin tiedetään olevan jonkin verran myrkyllinen vesieliöille. Suomen vesistöissä on viime vuosina havaittu kohonneita DEET-pitoisuuksia, jotka voivat olla peräisin esimerkiksi DEETillä kuorrutettujen vaatteiden pesuvedestä tai DEETiä käyttäneiden uimareiden iholta. Vaikka havaitut pitoisuudet eivät toistaiseksi vaikuttaisikaan olevan haitallisella tasolla, tieetään DEETin säilyvän vedessä verrattain pitkään. Jääneekin nähtäväksi, mitä DEETin mahdollinen kertyminen vesistöihin tulee tarkoittamaan pidemmällä aikavälillä.


Henkilö tiputtaa eteeristä öljyä kämmenelleen pienestä pullosta.

Monet luonnonmukaisiksi hyönteiskarkotteiksi mieltämämme eteeriset öljyt ovat synteettisten vastineidensa tavoin hermomyrkkyjä.


Kuva: Christin Hume/unsplash.com | Kuvituskuva


Luonnollisuus ei tee tehoaineesta harmitonta

Monet luonnonmukaisiksi hyönteiskarkotteiksi mieltämämme eteeriset öljyt ovat synteettisten vastineidensa tavoin hermomyrkkyjä.

⁣Eteeriset öljyt heikentävät kohteena olevan hyönteisen hermoston toimintaa aiheuttaen muun muassa

  • tärinää
  • liikkumisvaikeuksia
  • päämäärätöntä haahuilua
  • epämuodostumia
  • kuolioita
  • halvausoireita.

Lopputuloksena voi olla kuolema.⁣

⁣Siinä missä jotkin öljyistä ovat myrkyttömiä tai myrkyllisiä vain korkeina pitoisuuksina, toisten kohdalla pienikin annos riittää aiheuttamaan myrkytysoireita. ⁣Eteeristen öljyjen vaikutukset ovat osaltaan myös lajikohtaisia. Kaikki öljyt eivät vaikuta kaikkiin eliöihin samalla tavalla. Vesieliöt tuntuvat olevan herkkiä eteeristen öljyjen vaikutuksille. Jotkin öljyt riittävät pieninäkin pitoisuuksina aiheuttamaan niille vakavaa haittaa.⁣

Joidenkin eteeristen öljyjen ja niiden yhdistelmien tiedetään olevan joko suorasti tai välillisesti tappavia ainakin osalle hyttysistä. Eteeristen öljyjen haittavaikutuksista voivat hyttysten lisäksi kärsiä muutkin ekosysteemin asukkaat, kuten pölyttäjähyönteiset. ⁣


⁣Eteerisen öljyn myrkyllisyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten kohteeksi joutuvan eläimen fysiologiset ja geneettiset ominaisuudet sekä se, millä tavalla kuivatusta kasvista öljy on puristettu. ⁣


⁣Joidenkin eteeristen öljyjen on tutkimuksissa havaittu vaikuttavan negatiivisesti ainakin tarhamehiläisten käyttäytymiseen ja voivan heikentää niiden elinmahdollisuuksia. ⁣

⁣Eteerisen öljyn myrkyllisyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten kohteeksi joutuvan eläimen fysiologiset ja geneettiset ominaisuudet sekä se, millä tavalla kuivatusta kasvista öljy on puristettu. ⁣

⁣Esimerkiksi pölyttäjien kannalta suhteellisen turvallinen ja harmiton yksittäinen öljy voi muihin öljyihin yhdistettynä muodostaa myrkyllisen seoksen.⁣

⁣Vaikka monet varsinaisten “kohde-eläinten” liepeillä elävät hyönteiset vaikuttaisivatkin sietävän luonnonmukaisia myrkkyjä synteettisiä paremmin, ei eteerinen öljy automaattisesti ole synteettistä myrkkyä parempi valinta sen enempää hyttysten kuin muidenkaan hyönteisten kannalta. ⁣Lisätutkimustakin tarvitaan, jotta eteeristen öljyjen kokonaisvaikutuksista päästään kunnolla jyvälle.


Lähikuva aitokissanmintun lehdistä

On todennäköistä, että aitokissanminttu (Nepeta cataria) aiheuttaa hyttyselle kipua ja/tai kutinaa.


Kuva: Liz West/Wikimedia Commons CC BY 2.0 | Kuvituskuva


Kissanminttu aktivoi hyttysen “wasabi-reseptorit”

Aitokissanmintulle altistuminen saa eräiden hyttysten “wasabi-reseptorit” aktivoitumaan.

Ihmisten lisäksi muun muassa hyttysiltä löytyvät “wasabi-reseptorit” aistivat ympäristöstä tulevia epämiellyttäviä ärsykkeitä aiheuttaen kipua ja kutinaa. Toisin kuin vaikkapa valkosipuli tai wasabi, aitokissanminttu tuntuu kuitenkin aktivoivan lähinnä hyönteisten “wasabi-reseptorit”, eikä aiheuta esimerkiksi meille ihmisille minkäänlaisia tuntemuksia.

Onkin todennäköistä, että aitokissanmintulle altistuminen aiheuttaa hyttyselle juurikin kipua ja/tai kutinaa, mikä saa sen karttamaan aitokissanminttua. Aitokissanminttu saattaa myös pökerryttää tai tappaa hyttysen. Jotkut hyttyslajit vaikuttaisivat olevan herkempiä aitokissanmintun kuollettaville vaikutuksille kuin toiset.


Pihalla lojuva, matalareunainen astia, jonka sisälle on kertynyt hieman vettä.

Voit vaikuttaa hyttysten käyttäytymiseen omalla käyttäytymiselläsi, ilman myrkkyjä. Pihalla lojuvat ämpärit ja muut astiat tarjoavat sadevettä kerätessään oivan lisääntymispaikan hyttysille.


Kuva: Giovanni.Seabra/Adobe Stock | Kuvituskuva


Pidä omalla käyttäytymiselläsi hyttyset loitolla

Voit omalla käyttäytymiselläsi pyrkiä estämään hyttysten laskeutumisen ihollesi.

Huitoessasi hyttystä pois läheltäsi altistat sen huitaisusta syntyvän ilmavirran aiheuttamalle höykytykselle. Tällöin se saattaa oppia yhdistämään ominaishajusi huitaisun aiheuttamaan turbulenssiin ja voi alkaa karttaa sinua. Hyttynen muistaa hajuun yhdistyvän epämukavan aistimuksen päiviä kerrallaan, joten höykytyksen saattaa joutua toistamaan useampaan kertaan kesän aikana.

Vaikka kohti huitominen ei koidukaan itikan kuolemaksi tai aiheuta sille pysyvää haittaa, perustuu hyttysen oppiminen tässäkin tapauksessa sille tieten tahtoen aiheutettuun harmiin. Onkin jokaisen itsensä päätettävissä, missä menee hyväksyttävän haitan aiheuttamisen raja, ja että haluaako testata menetelmää kotona. Huitoessasi hyttystä otat kuitenkin tietoisen riskin, että tulet karkottamisen sijaan sittenkin vain houkutelleeksi sitä ihollesi kahta kauheammin. Huitomisen myötä vilkastuva pintaverenkiertosi kun toimii ruokatarjoilusta kertovana huutomerkkinä, jonka kutsua hyttysen voi olla vaikea vastustaa.


Huitoessasi hyttystä otat tietoisen riskin, että tulet karkottamisen sijaan sittenkin vain houkutelleeksi sitä ihollesi kahta kauheammin.


Hyttyset lisääntyvät seisovassa vedessä, joten voit pyrkiä ehkäisemään hyttysten määrän kasvua poistamalla pihaltasi kaikki hyttysten lisääntymiselle otollista sadevettä itsensä täyteen keräävät astiat.

Hyttyset viihtyvät varjoisissa ja tyynissä paikoissa, joten pitämällä pihasi avarana voit pyrkiä tekemään puutarhastasi hyttysille vähemmän houkuttelevan paikan.

Ihmisen toiminta on johtanut hyttysten määrän paikalliseen kasvuun laajemmallakin tasolla. Soiden ojittaminen on nimittäin tarjonnut hyttysille uusia otollisia lisääntymispaikkoja varsinkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Niinpä soiden ennallistaminen voi olla perusteltua tästäkin syystä.


Henkilö metsäpolulla hyttyshattu päässään

Pukeutuminen on takuuvarma ja taatusti myrkytön keino pitää hyttyset loitolla.


Kuva: Lana Kray/Adobe Stock


Pukeutuminen on hyttysiltä suojautumisen A ja O

Monet asiantuntijat pitävät pukeutumista parhaana keinona suojautua hyttysiltä.

Hyttysiltä suojaava pukeutuminen ei ole rakettitiedettä, vaan onnistuu muutamalla helpolla kikalla.

1. Pukeudu peittäviin vaatteisiin ja valitse materiaalit sään mukaan

Esimerkiksi keinokuituinen paita pitää sekä hyttyset että kosteuden poissa iholta. Myös UV-säteilyä torjuvat vaatteet voivat suojata ihoasi polttavien auringonsäteiden lisäksi myös pistäviltä hyttysiltä.

Peittävien vaatteiden ei tarvitse läkähdyttää. Väljät vaatteet ovatkin sekä mukavat kesähelteellä että estävät hyttysen imukärsää ulottumasta ihoon asti.

2. Kiinnitä huomiota vaatteidesi väriin

Hyttysten ravinnonlähteenä toimivat nisäkkäät ovat yleensä tummia, joten tummat vaatteet saattavat houkutella hyttysiä luoksesi. Vaaleat vaatteet taas voivat sekä auttaa sinua sulautumaan ympäristöön että estää hyttystä tunnistamasta sinua ravinnonlähteeksi.

Punaisen, oranssin, mustan ja syaanin kaltaisten värien tiedetään vetävän joitain hyttysiä puoleensa. Oranssi, violetti, sininen ja valkoinen taas ovat hyttysten mielestä epäkiinnostavia värejä. 

Värivalintojen tehosta hyttyskarkottimena ei toistaiseksi liene tarkkaa tietoa. Hyttysten lempiväreihin ja -sävyihin pukeutumista kannattaa kuitenkin välttää, siitä kun ei ole mitään haittaakaan.

3. Suojaa ranteet ja nilkat

Muista sukat ja suojaa kämmenselät tarvittaessa ohuilla hanskoilla tai kynsikkäillä. Käytä sandaalien sijaan umpinaisia kenkiä, niin varpaasi pysyvät visusti suojassa hyttysiltä.

4. Peitä pää ja kasvot

Käytä hyttyshattua tai lippalakkiin kiinnitettävää harsoa pään ja kasvojen suojana. Harso mahtuu pieneen tilaan ja on siten kätevästi napattavissa vaikkapa retkelle mukaan.


Hyttynen makaa kuolleena selällään.

Myrkkyjen vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimusta, mutta minkä hinnan hyönteiset joutuvatkaan siitä maksamaan?


Kuva: Adilson/Adobe Stock


Lisää tutkittua tietoa tarvitaan, mutta mitä se tarkoittaa hyönteisille?

On selvää, että vallitseva lainsäädäntö ja torjunta-aineiden kansallisten myyntilupien myöntämistä koskeva viranomaistoiminta perustuvat puutteelliseen tutkittuun tietoon myrkkyjen vaikutuksista kohteeksi joutuvien hyönteisten elinkelpoisuuteen ja hyvinvointiin.

On niin ikään selvää, että tarvitsemme lisää riippumatonta tieteellistä tutkimusta päästäksemme nykyistä paremmin selville myrkkyjen aiheuttaman ympäristötuhon laadusta ja mittakaavasta.

On kuitenkin aivan yhtä selvää, että tarvittavaa uutta tietoa saadaan vain tekemällä lisää eläinkokeita ja altistamalla tieteen nimissä valtavat määrät hyönteisiä myrkyille ja niiden aiheuttamalle kärsimyksille.

Ei ole varmaa, tuleeko riippumattomalla tieteellisellä tutkimuksella edes olemaan mainittavaa vaikutusta päättäjiin ja lainsäätäjiin, mikäli myrkkyjen valmistajat ja maahantuojat onnistuvat kepulikonstein vakuuttamaan päättävässä asemassa olevat ihmiset tuotteidensa turvallisuudesta.

Ainakin tiettyjä torjunta-aineita koskevan, täytäntöönpanoaan odottavan EU-lainsäädännön osalta tulee käsittääkseni olemaan yksinomaan myyntilupaa hakevan yrityksen vastuulla tarjota viranomaiselle tiedot tuotteen turvallisuudesta. Senhän me esimerkiksi Thermacellin antaman surullisenkuuluisan esimerkin myötä kuitenkin tiedämme, millaista yrityksen itsensä tuottama ja hankkima “tieto” voi pahimmillaan olla, ja että sen arvo luotettavan tiedon lähteenä on pyöreä nolla.


Ei ole varmaa, tuleeko riippumattomalla tieteellisellä tutkimuksella edes olemaan mainittavaa vaikutusta päättäjiin ja lainsäätäjiin, mikäli myrkkyjen valmistajat ja maahantuojat onnistuvat kepulikonstein vakuuttamaan päättävässä asemassa olevat ihmiset tuotteidensa turvallisuudesta.


Toivon hartaasti, etteivät toiminnan raameja määrittelevät lainsäätäjät ja myyntilupia myöntävät viranomaiset tyydy yrityksen omiin näkemyksiin tuotteistaan, vaan kääntyvät matalalla kynnyksellä riippumattomien tieteentekijöiden puoleen. Rautaisia asiantuntijoita löytyy roppakaupalla täältä meiltä Suomestakin. Olisi sääli, jos heidän osaamisensa jäisi hyödyntämättä.

Koe-eläiminä käytettävät hyönteiset ja muut selkärangattomat ovat yhteiskunnassamme erityisen heikossa asemassa, sillä nykyinen koe-eläinlainsäädäntömme koskee vain selkärankaisia, eikä siis suojele selkärangattomia millään tavalla. Selkärangattomien eläinten tutkimuskäyttöön ei tarvita koe-eläinlupaa. Koe-eläiminä käytettävien hyönteisten määrästä ei siten myöskään pidetä kirjaa, eikä niiden käyttöä valvota millään tavalla. 


Koe-eläiminä käytettävät hyönteiset ja muut selkärangattomat ovat yhteiskunnassamme erityisen heikossa asemassa, sillä nykyinen koe-eläinöainsäädäntömme koskee vain  selkärankaisia, eikä siis suojele selkärangattomia millään tavalla.


En tiedä, onko hyönteisillä tehtävä torjunta-ainetutkimus ja sen hyönteisille aiheuttama kärsimys hyväksyttävää, jos sen avulla voidaan tulevaisuudessa vähentää muiden hyönteisten kärsimystä. Kukin muodostakoon tästä asiasta oman mielipiteensä tahollaan.

Ultimaattisen pidemmän aikavälin tavoitteen tulisi joka tapauksessa olla eläinkokeista kokonaan luopuminen ja niiden korvaaminen muilla menetelmillä. Vähintä mitä voimme sitä odotellessa tehdä, on turvata selkärangattomien koe-eläinten suojelu lainsäädännöllä.


Suomessa hyttyset eivät toistaiseksi levitä ihmiselle hengenvaarallisia tauteja. Sen sijaan ne ovat osa ekosysteemiä, johon ne ovat kuuluneet maailmalla satoja miljoonia vuosia, ja Suomen alueellakin jääkauden päättymisestä lähtien. Sen sijaan, että keksimme aina vain mielikuvituksellisempia tapoja hankkiutua hyttysistä eroon, voisimmekin ehkä panostaa rauhanomaiseen rinnakkaiseloon niiden kanssa. Suomen kokoisesta maasta kun luulisi löytyvän tilaa sekä ihmisille että hyttysille.


Tekstiä muokattu 10.7.2024: Ihmisen omaan käyttäytymiseen liittyvä tekstikappale muutettu muodosta ”Hyttyset lisääntyvät seisovassa vedessä, joten voit pyrkiä ehkäisemään sitä poistamalla pihaltasi kaikki hyttysten lisääntymiselle otollista sadevettä itsensä täyteen keräävät astiat.” muotoon ”Hyttyset lisääntyvät seisovassa vedessä, joten voit pyrkiä ehkäisemään hyttysten määrän kasvua poistamalla pihaltasi kaikki hyttysten lisääntymiselle otollista sadevettä itsensä täyteen keräävät astiat.”

Tekstiä muokattu 7.6.2024: Pukeutumiseen liittyvän osion kakkoskohtaa muokattu. Lisätty täydentävää tietoa eri väristen vaatteiden vaikutuksesta hyttysiin. Osion otsikko muutettu muodosta ”Pukeudu vaaleisiin vaatteisiin” muotoon ”Kiinnitä huomiota vaatteidesi väriin”. Saman osion neloskohdan otsikko muutettu muodosta ”Suojaa pää ja kasvot” muotoon ”Peitä pää ja kasvot”. Lisäksi lähdeluetteloon päivitetty kolme uutta, vaatetukseen ja vaatteiden väreihin liittyvää lähdetietoa.


Lähdetiedot:

Alfonso ym. (2024). Lethal Toxicity of Thymus mastichina and Helichrysum italicum Essential Oils to Non-Target Aquatic Organisms: Tools to Screen Environmental Effects? DOI: 10.3390/w16010137

Benelli ym. (2018). Acute and sub-lethal toxicity of eight essential oils of commercial interest against the filariasis mosquito Culex quinquefasciatus and the housefly Musca domestica. DOI: 10.1016/j.indcrop.2017.12.062

Bond ym. (2014). Pyrethrins Fact Sheet

Brahmi ym. (2022). Toxicity and neurophysiological impacts of three plant-derived essential oils against the vineyard mealybug Planococcus ficus. DOI: 10.5073/vitis.2022.61.1-10

Ville Eklund – mtvuutiset.fi (2020). Luulitko, että vain trooppiset hyttyset ovat vaarallisia? Suomessa hyttyset levittävät jo kolmea virustautia⁣

elaintieto.fi (2023). Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Koe-eläinten hyvinvointi

Ferraz ym. (2022). Ecotoxicity of plant extracts and essential oils: A review. DOI: 10.1016/j.envpol.2021.118319

finlex.fi (2013). Laki tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta

Gary Frazier (2022). A Review of the Repellency Properties of Pyrethrins

Aada Färding – hs.fi (2023). Mitkä keinot todella toimivat hyttysten karkottamisessa?

Gao ym. (2020). Aquatic life criteria derivation and ecological risk assessment of DEET in China. DOI: 10.1016/j.ecoenv.2019.109881

genengnews.com (2021). Catnip’s Effectiveness as a Natural Mosquito Repellent Linked to Irritant Receptor Activation

Gibbons ym. (2022). Chapter Three – Can insects feel pain? A review of the neural and behavioural evidence. DOI: 10.1016/bs.aiip.2022.10.001

Gostin & Popescu (2024). Evaluation of the Essential Oils Used in the Production of Biopesticides: Assessing Their Toxicity toward Both Arthropod Target Species and Beneficial Pollinators. DOI: 10.3390/agriculture14010081

Mary Beth Griggs – popsci.com (2018). Mosquitoes learn not to mess with you when you swat them

Pauliina Grönholm – hs.fi (2024). Thermacell-tutkija tyrmää hyönteis­tutkijan väitteet: ”Aika erikoinen kommentti”

Sonja Haapala – is.fi (2021). Hillitse itikkamäärää omalla pihalla – hyttysguru varoittaa yleisestä puutarhan koristuksesta: ”Hyttysiä sitten on”

helsinki.fi (2023). EU:ssa arvioidaan torjunta-aineiden riskejä pölyttäjille puutteellisella tutkimustiedolla

M.E. Hilburn (2014). DEET (Diethyltoluamide) – History/Background. DOI: 10.1016/B978-0-12-386454-3.00123-8

hs.fi – Lasten tiedekysymykset (2019). Miksi hyttysiä on olemassa?

Tinja Huoviala – koillissanomat.fi (2024). Paras keino suo­jau­tua hyt­ty­sil­tä on pu­keu­tu­mi­nen – Kan­sal­lis­puis­tois­sa höy­rys­ty­vien hyön­teis­myrk­ky­jen käyttö on kiel­let­ty⁣

Jackson ym. (2008). DEET Fact Sheet

Virve Järvinen & toimitus – kotiliesi.fi (2023). Älä käytä hyttyskarkotetta terveydelle ja luonnolle haitallisella tavalla! Näin suojaudut hyttysiltä turvallisesti

Lotta Kaila (2023). Pesticide residues in the environment and their effects on bees

Aino Kivistö – mtvuutiset.fi (2015). Hyttyskarkotteiden apu vain lyhytaikainen – näin suojaudut pistoksilta!

Katriina Kontuniemi – suomenluonto.fi (2022). Ärsyttääkö hyttysten paljous? Hyttysiä on luultavasti vähemmän kuin luulet

Venla Kuokkanen – hs.fi (2022). Kaupan jättiläiset jatkavat vaarallisia kemikaaleja sisältävän hyttys­karkottimen myyntiä – ”Tuotteet ovat suosittuja”

Rafi Letzter – livescience.com (2019). Scientists Think They’ve Finally Figured Out Why DEET Is So Effective

Liccardi ym. (2006). Lethal and behavioural effects of three synthetic repellents (DEET, IR3535 and KBR 3023) on Aedes aegypti mosquitoes in laboratory assays. DOI: 10.1111/j.1365-2915.2006.00630.x

maaseuduntulevaisuus.fi (2021). Tutkijan mielestä ekosysteemien toiminnassa on vaarallista ajatella asioita pelkästään ihmisen näkökulmasta: ”Jos ihminen miettii, mikä on puutiaisen tai hyttysen merkitys, katsotaan luontoa helposti harhaisesta näkökulmasta”⁣

Tuomas Manninen – is.fi (2021). Lapin pusikoita koluava hyttystutkija neuvoo ylivoimaisen keinon suojautua verenhimoisilta hyttysiltä – lue myös Jääkäriprikaatin vinkit

Tuomas Massa – is.fi (2024). Tutkijoilta kovia sanoja Thermacellista: ”Voimakas hermo­myrkky”

Melissa Matthews – newsweek.com (2018). Fear the Hand: Mosquitoes Can Be Trained to Not Bite You, Study Finds

Melo ym. (2021). The irritant receptor TRPA1 mediates the mosquito repellent effect of catnip. DOI: 10.1016/j.cub.2021.02.010

Seppo Meri (2018). Itikoiden intohimot. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2018;134(23):2353-6

Nick Mordowanec – newsweek.com (2022). Study Reveals Which Colors Mosquitoes Are Attracted to

Moreira da Silva ym. (2020). Selectivity of the botanical compounds to the pollinators Apis mellifera and Trigona hyalinata (Hymenoptera: Apidae). DOI: 10.1038/s41598-020-61469-2

Moreno ym. (2021). A Three-Pronged Approach to Studying Sublethal Insecticide Doses: Characterising Mosquito Fitness, Mosquito Biting Behaviour, and Human/Environmental Health Risks. DOI: 10.3390/insects12060546

Moungthipmalai ym. (2023). Ovicidal toxicity of plant essential oils and their major constituents against two mosquito vectors and their non-target aquatic predators. DOI: 10.1038/s41598-023-29421-2

off.fi (n.d.). Tuotteet – Hyttyssavu

Pridgeon ym. (2009). Toxicity comparison of eight repellents against four species of female mosquitoes. DOI: 10.2987/08-5837.1

Polsomboon ym. (2008). Behavioral Responses of Catnip (Nepeta cataria) by Two Species of Mosquitoes, Aedes aegypti and Anopheles harrisoni, in Thailand. DOI: 10.2987/08-5760.1

Heljä Salonen – iltalehti.fi (2019). Hyttyskarkotteessa ja -myrkyssä vaanii vaaroja, joita moni ei tunne – älä koskaan käytä myrkkyä sisätiloissa

San Alberto ym. (2022). The olfactory gating of visual preferences to human skin and visible spectra in mosquitoes. DOI: 10.1038/s41467-022-28195-x

Sathantriphop ym. (2019). Knockdown and lethal effects of three mosquito coil formulations against Aedes aegypti and Culex quinquefasciatus under different nutritional conditions. DOI: 10.1016/j.aspen.2019.08.007

Sougoufara ym. (2022). Standardised bioassays reveal that mosquitoes learn to avoid compounds used in chemical vector control after a single sub-lethal exposure. DOI: 10.1038/s41598-022-05754-2

Sutthanont ym. (2022). Effectiveness of Herbal Essential Oils as Single and Combined Repellents against Aedes aegypti, Anopheles dirus and Culex quinquefasciatus (Diptera: Culicidae). DOI: 10.3390%2Finsects13070658

syke.fi (2019. Ensimmäinen kokonaiskuva vesiympäristön kemikalisoitumisesta valmistunut

thermacell.fi (2023). Thermacell-laitteesta vapautuvan pralletriinin vaikutukset muihin hyönteisiin kuin hyttysiin

thermacell.fi (n.d.). Käyttöohjeet

Noora Vilen – iltalehti.fi (2016). Heitä hyvästit hyttysille – nämä torjuntakeinot ovat tehokkaimpia

Wang ym. (2023). Contact toxicity and repellent activity of essential oils from Alpinia zerumbet cv. ‘Variegata’ against stored product insects. DOI: 10.1080/10942912.2023.2286896

Xue ym. (2003). Laboratory evaluation of toxicity of 16 insect repellents in aerosol sprays to adult mosquitoes. PMID: 14524551

Zheng & Bossier (2023). Toxicity assessment and anti-Vibrio activity of essential oils: Potential for application in shrimp aquaculture. DOI: 10.1111/raq.12795


Lue myös: Haitalliset biosidit eivät kuulu vaatteisiin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *