Kuva: John French/pixabay.com | Kuvituskuva, kuvan kala ei liity tapaukseen.
Olen saanut viime aikoina huomata, ettei se, että kalaankin sattuu, ole kaikille samanlainen itsestäänselvyys kuin minulle. Niinpä päätin tehdä paluun perusasioiden äärelle ja luoda pikakatsauksen kalan kipuun.
Kipuun liittyvä hermosto on samankaltainen kaikilla selkärankaisilla1. Muiden selkärankaisten tavoin kalallakin on fysiologiset edellytykset tuntea kipua. Kalan hermostosta löytyy sekä kipureseptoreita että kipuviestejä välittäviä hermosäikeitä2. Kalan elimistöstä löytyy myös opioideihin eli kipua lievittäviin välittäjäaineisiin ja opioidipohjaisiin kipulääkkeisiin reagoivia reseptoreita3. Lisäksi kalan elimistö erittää kipua lievittäviä välittäjäaineita, kuten endorfiinia4. Opioidi-kipulääkkeisiin kuuluva morfiini puolestaan vähentää kalan kipukäyttäytymistä siinä missä nisäkkäänkin5.
Jos kalalla ei ole mahdollisuutta lievittää kipuaan, se voi alkaa heijata itseään edes takaisin. Heijaamisen seurauksena kalan elimistö alkaa erittää pieniä määriä kipua lievittäviä endorfiineja.
Kuva: Wilfried Kopetzky/pixabay.com | Kuvituskuva, kuvan kala ei liity tapaukseen.
Kipu muuttaa kalan käyttäytymistä
Kalan käyttäytyminen muuttuu kivun myötä. Kala pyrkii aktiivisesti eroon kivusta ja oppii välttämään sen aiheuttajaa6. Jos kalalla ei ole mahdollisuutta lievittää kipuaan, se voi alkaa heijata itseään edes takaisin7. Heijaamisen seurauksena kalan elimistö alkaa erittää pieniä määriä kipua lievittäviä endorfiineja8.
Sekä kaloilla että nisäkkäillä esiintyvä heijaamisilmiö puhuu sen puolesta, että kyseessä on nimenomaan tietoinen kipukokemus, ei ulkopuolisen ärsykkeen aiheuttama tiedostamaton refleksi9.
Kokonaisuudessaan kalan kipu täyttää tutkitusti valtaosan eläimen kivulle asetetuista kriteereistä.10
Kipuun liittyvä hermosto on samankaltainen kaikilla selkärankaisilla. Muiden selkärankaisten tavoin kalallakin on fysiologiset edellytykset tuntea kipua.
Kuva: PublicDomainImages/pixabay.com | Kuvituskuva, kuvan kala ei liity tapaukseen.
Kivuntunto ei edellytä myöhäisaivokuorta
Aiemmin luultiin, että kivun tietoinen käsittely edellyttää ihmisen kaltaista myöhäisaivokuorta. Alansa johtavat neurotieteilijät kokoontuivat kuitenkin jo reilu kymmenen vuotta sitten Cambridgen yliopistossa Englannissa järjestettyyn Francis Circk -muistokonferenssiin muodostamaan tieteellistä konsensusta muunlajisten eläinten tietoisuudesta. Konferenssia varten laaditussa Cambridgen tietoisuuden julistuksessa todetaan, ettei tietoisten tunteiden kokeminen edellytä myöhäisaivokuoren olemassaoloa.11,12
Cambridgen tietoisuuden julistuksen allekirjoittivat itse maestro Stephen Hawkingin läsnäollessa kaikki Francis Circk -muistokonferenssiin 7.7.2012 osallistuneet neurotieteilijät.13,14,15
Kaloilta ei löydy myöhäisaivokuorta, mutta telenkefaloniksi kutsutun aivorakenteen tiedetään toimittavan niillä ainakin joissain määrin sen virkaa.16
Kaloilta ei löydy myöhäisaivokuorta, mutta telenkefaloniksi kutsutun aivorakenteen tiedetään toimittavan niillä ainakin joissain määrin sen virkaa.
Kuva: Lisa Redfern/pixabay.com | Kuvituskuva, kuvan kalat eivät liity tapaukseen.
Kivuntunto ei edellytä puhekykyä
Kansainvälinen Kivuntutkimusyhdistys (IASP) määrittelee kivun “epämiellyttäväksi sensoriseksi ja emotionaaliseksi kokemukseksi, joka liittyy olemassaolevaan tai potentiaaliseen kudosvaurioon, tai jota vastaavin ilmaisuin kuvaillaan”17,18. IASP tuo hiljattain päivitetyssä kivun määritelmässään esille, ettei sanallinen ilmaisu ole ainoa tapa ilmentää kipua19.
Puhekyvyttömyys ei siis tarkoita, ettei ihminen tai muunlajinen eläin tuntisi kipua20. Niinpä se, ettemme voi tiedustella kalalta fiiliksiä, ei anna meille oikeutta sivuuttaa sen kokemusta.
Se, että sama kala voi iskeä koukkuun monta kertaa, ei tarkoita, ettei kala tunne kipua, vaan kertoo todennäköisesti lähinnä siitä, että kalalla on niin kova nälkä, että se hyökkää ruuan toivossa kaiken liikkuvan kimppuun.
Kuva: Ari Kivi/pixabay.com | Kuvituskuva, kuvan kala ei liity tapaukseen.
Koukkuun tarttuminen sattuu
Tutktun tiedon perusteella on oletettavaa, että ongenkoukkuun tarttuminen aiheuttaa kalalle kipua. Se, että sama kala voi iskeä koukkuun monta kertaa, ei tarkoita, ettei kala tunne kipua, vaan kertoo todennäköisesti lähinnä siitä, että kalalla on niin kova nälkä, että se hyökkää ruuan toivossa kaiken liikkuvan kimppuun.21
Vaikka kala oppiikin välttämään kivun aiheuttajaa, se ei kuitenkaan välttämättä opi sitä vielä ensimmäisellä tai toisellakaan kerralla. Tämäkin saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, että kala iskee koukkuun useampaan kertaan, ennen kuin oppii yhdistämään sen kipuun.
Aiheesta on kirjoittanut muun muassa eläinten käyttäytymis- ja kognitiotutkija, tietokirjailija Helena Telkänranta kirjassaan Millaista on olla eläin?22
Kalastajat tietävät kertoa, ettei koukun silmäänsä saanut kala räpiköi ja sätki, vaan olla möllötää paikallaan23. Toisinaan tätä kuulee pidettävän perusteluna sille, ettei silmään tarttunut koukku aiheuttaisi kalalle kipua.
Kalatalouden emeritusprofessori Hannu Lehtonen kuitenkin kysyy, voisiko silmään kiinnittyneen koukun aiheuttama jähmettyminen ennemminkin olla merkki kalan kokemasta lamaannuttavasta kivusta24? Erittäin hyvä ja ajattelemisen arvoinen kysymys.
Nykytiedon valossa on enemmän kuin todennäköistä, että kalat tuntevat kipua. Ne saattavat kokea kivun jopa voimakkaampana kuin me ihmiset, sillä niiltä puuttuvat sellaiset kivun lievittämiseen ja kipukokemuksen käsittelyyn tarvittavat mekanismit, jotka meillä ihmisillä on käytössämme.25
Lähdeviitteet:
1. Pi Mäkilä (2021)
2. Pi Mäkilä (2021)
3. Sneddon ym. (2003)
4. D.M. Broom (2007)
5. Lynne U.Sneddon (2003)
6. Helena Telkänranta (2016)
7. Helena Telkänranta (2016)
8. Helena Telkänranta (2016)
9. Helena Telkänranta (2016)
10. Edgar T. Walters (2018)
11. Helena Telkänranta (2016)
12. Philip Low (2012)
13. animal-ethics.org (2022)
14. Marc Bekoff (2012)
15. Jamie Griffiths (2012)
16. Helena Telkänranta (2016)
17. iasp-pain.org (2020)
18. Tuukka Raj (2006)
19. iasp-pain.org (2020)
20. iasp-pain.org (2020)
21. Helena Telkänranta (2015)
22. Helena Telkänranta (2015)
23. Hannu Lehtonen (2019)
24. Hannu Lehtonen (2019)
25. Helena Telkänranta (2015)
Lähdetiedot:
animal-ethics.org (2022). 10th Anniversary of the Cambridge Declaration on Consciousness. Julkaistu: 7.7.2022
Marc Bekoff – psychologytoday.com (2012). Scientists Conclude Nonhuman Animals Are Conscious Beings. Julkaistu: 10.8.2012
D.M. Broom (2007). Cognitive ability and sentience: Which aquatic animals should be protected? Dis Aquat Org Vol. 75: 99–108, 2007
Jamie Griffiths (2012). The Cambridge Declaration of Consciousness. Julkaistu: 3.9.2012
iasp-pain.org (2020). IASP Announces Revised Definition of Pain. Julkaistu: 16.7.2020
Hannu Lehtonen – hs.fi (2021). Millaista on kalan kipu? Julkaistu: 30.6.2021. Tiede Luonto 2/2019
Philip Low (2012). The Cambridge Declaration on Consciousness. Annual Francis Crick Memorial Conference 7.7.2012
Pi Mäkilä – elaintenystava.fi (2021). Kalaa sattuu siinä missä muitakin eläimiä – väite siitä, ettei kala tuntisi kipua on vanhentunut myytti. Julkaistu: 4.8.2021
Tuukka Raj (2006). Kipu – todellista vai kuviteltua? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2006;122(7):751-2
Lynne U. Sneddon (2003). The evidence for pain in fish: the use of morphine as an analgesic. Applied Animal Behaviour Science, 83(2), 153-162
Lynne U. Sneddon, Victoria A. Braithwaite & Michael J. Gentle (2003). Novel Object Test: Examining Nociception and Fear in the Rainbow Trout. The Journal of Pain, 4(8), 431-440
Helena Telkänranta (2015). Millaista on olla eläin? SKS 2015, s. 169-172
Helena Telkänranta – helsinki.fi (2016). Kalojen salaiseen maailmaan. Julkaistu: 28.11.2016. Essee on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/09/16
Edgar T. Walters (2018) Defining pain and painful sentience in animals. Animal Sentience 21(14)
Lisälukemista:
Robert W. Elwood (2021). Potential Pain in Fish and Decapods: Similar Experimental Approaches and Similar Results. Front. Vet. Sci., 20 April 2021 Sec. Animal Behavior and Welfare, Volume 8 – 2021. DOI: 10.3389/fvets.2021.631151
Tiina Kauppinen – elaintieto.fi (2018). Kalan kipu on ilmeetöntä, mutta ilmeistä. Julkaistu: 23.11.2018
phys.org – University of Liverpool (2019). Fish experience pain with ’striking similarity’ to mammals. Julkaistu: 25.9.2019
Lynne U. Sneddon (2018). Pain in fish. Eläinten hyvinvointifoorumi 5: Monilajinen kipu. Luentotallenne. Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto, 5.11.2018
Lynne U. Sneddon, David C.C. Wolfenden, Matthew C. Leach, Ana M. Valentim, Peter J. Steenbergen, Nabila Bardine, Donald M. Broom & Culum Brown (2018). Ample evidence for fish sentience and pain. Animal Sentience 21(17)
Lynne U. Sneddon (2019). Evolution of nociception and pain: evidence from fish models. Philos Trans R Soc Lond B Biol Sci. 2019 Nov 11; 374(1785): 20190290
Stephanie Yue (2008). Fish and Pain Perception. IMPACTS ON FARM ANIMALS. 6
Lue myös tämä: Kalan kipu, totta vai tarua?