Kuva: Alyona Bogomolova/unsplash.com | Kuvituskuva, kuva ei ole Suomesta. Tekstiä päivitetty: 4.8.2024
Kalatalouden Keskusliiton mukaan Suomessa saadaan vuosittain saaliiksi kolmesta neljään miljoonaa rapua1. Puhumme siis vuositasolla valtavasta määrästä eläimiä, jotka kohtaavat loppunsa tuskallisesti elävältä keittymällä.
Tutkittu tieto viittaa ravun kykyyn kokea tietoista kipua. Tajuissaan olevien rapujen lopettaminen keittämällä ei täytä Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSAn humaanin tainnutus- tai lopetustavan määritelmää. EFSAn mukaan eläimen tulee menettää tajuntansa tai kuolla alle sekunnissa. Kiehuvaan veteen laitetun ravun kuolema kestää parhaimmillaankin 8-10 sekuntia, eli moninkertaisesti sen, mitä suositusten valossa voidaan pitää humaanina.2,3
Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että koen syötävien rapujen hyvinvointiin liittyvän keskustelun typistyminen kiistelyyn rapujen kivuntunnosta ja vallitsevan lopetuskäytännön eettisyydestä melko turhauttavana.
Oletko nimittäin koskaan tullut ajatelleeksi, mitä rapu käy läpi ennen päätymistään kattilaan?
Ravustaja voi säilyttää eläviä rapuja ahtaassa sumpussa jopa useiden päivien ajan. Ravut voivat kuulemma “selvitä hengissä” sumpussa pidempäänkin, mutta vahvimmat rapuyksilöt saattavat alkaa jossain vaiheessa tappaa ja syödä heikompiaan.
Ilmapiiri kiristyy sumpussa
Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että ravut (crayfish) kokevat fysiologisen stressin ohella emotionaalistakin stressiä4,5. Niiden on myös havaittu ahdistuvan ja stressaantuvan lajitovereidensa läsnäolosta ahtaissa akvaarioissa ja alkavan kohdistaa aggressiota toisiinsa6.
Siitä huolimatta ravustajan mertaan joutuneita rapuja saatetaan altistaa jatkuvalle stressille. Ravustaja voi esimerkiksi säilyttää eläviä rapuja ahtaassa sumpussa useiden päivien tai jopa viikkojen ajan7,8. Ravut voivat kuulemma “selvitä hengissä” sumpussa pidempäänkin, mutta sumpun kaltaisissa ahtaissa oloissa vahvimmat rapuyksilöt saattavat alkaa jossain vaiheessa tappaa ja syödä heikompiaan9.
Pienessä ahtaassa tilassa elävinä säilötyt ravut voivatkin siis toisin sanoen alkaa käyttäytyä aggressiivisesti toisiaan kohtaan. Joissain maissa ongelma on ratkaistu siten, että rapuja säilötään niin tiivissä verkkosäkeissä (sen tyyppisissä, joissa myydään esim. sipuleita ja satsumia), että ravut eivät käytännössä pääse juurikaan liikkumaan, eivätkä täten myöskään vahingoittamaan toisiaan10. Lopputuloksen, eli “hävikin” välttämisen kannalta ihanteellista, rapujen hyvinvoinnin kannalta kaikkea muuta kuin sitä.
Krooninen stressi lisää rapujen kuolleisuutta. Kuolema ei kuitenkaan ole välitön, vaan koittaa tuntien viiveellä. Niinpä ainakin maallikon silmään näennäisesti hyvinvoivalta ja aktiiviseltakin vaikuttava rapu voi todellisuudessa olla pahastikin stressaantunut.
Tappavan vaarallinen stressi
Ravut käyvät läpi kuljetuksia ja lajittelua, ensin pyyntikohteesta jalostamolle, sieltä kauppoihin ja lopulta kaupoista kuluttajien koteihin11. Rapu on erittäin herkkä olosuhteille ja niissä tapahtuville muutoksille. Pienetkin olosuhteissa tapahtuvat heilahdukset voivat aiheuttaa sille vakavaa stressiä12.
Omia aikojaan kuolleet ravut eivät sovellu ihmisravinnoksi13. Niinpä yksi pääasiallisista rapujen kokeman stressin mittareista näyttääkin olevan kuljetuksen, säilömisen ja käsittelyn aiheuttama kuolema ja sen välttäminen14. Krooninen stressi lisää rapujen kuolleisuutta15,16. Kuolema ei kuitenkaan ole välitön, vaan koittaa tuntien viiveellä17. Niinpä ainakin maallikon silmään näennäisesti hyvinvoivalta ja aktiiviseltakin vaikuttava rapu voi todellisuudessa olla pahastikin stressaantunut.
Kuluttajia ohjeistetaan, että eläviä rapuja voi säilöä esimerkiksi maakellariin sijoitetussa laatikossa jopa päivien ajan. Näiden kotitalouksissa elävinä säilöttävien rapujen hyvinvoinnista ei kuitenkaan voi mennä minkäänlaiseen takuuseen.
Kotitalouksissa säilytettävien rapujen hyvinvoinnista ei voi mennä minkäänlaiseen takuuseen
Kaikesta tästä herää vain yksi iso ja merkittävä kysymys: miten eläviä rapuja kaupoista koteihinsa kuljettavien kuluttajien voidaan olettaa kykenevän huolehtimaan rapujen kuljetuksen aikaisisesta hyvinvoinnista, kun se ei tunnu olevan läpihuutojuttu niin kutsutuille ammattilaisillekaan?
Entä miten on niiden rapujen laita, joita kuluttajat säilövät elävinä kodeissaan jopa päivien ajan ennen niiden valmistamista ravinnoksi? Kuluttajia nimittäin ohjeistetaan, että eläviä rapuja voi säilöä esimerkiksi maakellariin sijoitetussa laatikossa jopa päivien ajan18. Näiden kotitalouksissa elävinä säilöttävien rapujen hyvinvoinnista ei kuitenkaan voi mennä minkäänlaiseen takuuseen.
Rapujen stressiä voidaan pyrkiä kuolleisuuden ohella arvioimaan myös muun muassa tarkastelemalla yksilöiden reaktiivisuustasoa19. Uskallan kuitenkin väittää, ettei tavallisella maallikkokuluttajalla ole minkäänlaisia edellytyksiä arvioida hankkimiensa rapujen reaktiivisuutta tai muitakaan hyvinvoinnin tasosta kertovia ulkoisia merkkejä.
Stressaantunut rapu ei välttämättä myöskään ehdi kuolla stressiin ennen päätymistään pataan. Niinpä ravun hyvinvointi on rapukestejä järjestävän kuluttajan näkökulmasta yhdentekevää, niin kauan, kun ravut vain “pysyvät hengissä” siihen asti, että ne voidaan heittää kattilaan.
Ravun kärsimys ei ala kattilassa. Tajuissaan hengiltä kiehuminen on ainoastaan pitkän kärsimysnäytelmän viimeinen näytös.
Kirjoitusta muokattu 4.8.2024 klo 17:18:“Olemassa olevan tiedon mukaan on todennäköistä, että rapu aistii kipua ja mahdollisesti myös kokee sitä.” > muutettu muotoon “Tutkittu tieto viittaa ravun kykyyn kokea tietoista kipua.” Lisäksi EFSA:n humaaniin lopetustapaan liittyvää osiota täsmennetty hieman. Myös Ruokaviraston tiedot vuosittain pyydettävien rapujen määrästä korvattu ajantasaisimmilla Kalatalouden Keskusliiton tarjoamilla tiedoilla. Poistettu maininta rapujen kasvattamisesta vankeudessa, sillä haitalliseksi vieraslajiksi luokitellun täpläravun kasvattaminen on nykyään laissa kiellettyä. En onnistunut löytämään luotettavaa tietoa jokiravun syötäväksi kasvattamisen nykytilasta, joten päätin poistaa aihetta koskevan virkkeen kokonaan. Täsmensin myös rapujen sumpussa tai kotitalouksissa säilyttämisen kestoa koskevia osioita. Lisäksi lähdeluettelo päivitetty ajan tasalle.
Kirjoitusta muokattu 7.8.2022 klo 19:02: poistettu maininta siitä, että krooninen stressi johtaa käytännössä aina ravun kuolemaan.
Lähdeviitteet:
1. Kalatalouden Keskusliitto – ahven.net (2024)
2. Robert W. Elwood (2021)
3. elaintieto.fi (2020)
4. bbc.com (2014)
5. Fossat ym. (2014)
6. Bacqué-Cazenave ym. (2017)
7. yle.fi (2011)
8. raputieto.net (n.d.)
9. yle.fi (2011)
10. Jay Huner (2018)
11. sakl.fi (2012)
12. Jacklin & Combes (2017), s. 60-61
13. yle.fi (2015)
14. Riitta Savolainen (2009), s. 3
15. Riitta Savolainen (2009), s. 3
16. Jacklin & Combes (2017), s. 60-61
17. Jacklin & Combes (2017), s. 60-61
18. prokala.fi (n.d.)
19. Riitta Savolainen (2009), s. 3
Lähdetiedot:
Julien Bacqué-Cazenave, Daniel Cattaert, Jean-Paul Delbecque & Pascal Fossat (2017). Social harassment induces anxiety-like behaviour in crayfish. Sci Rep 7, 39935 (2017). https://doi.org/10.1038/srep39935
bbc.com – Rebecca Morelle (2014). Crayfish may experience form of anxiety. Julkaistu: 13.6.2014
elaintieto.fi – Tiina Kauppinen (2020). Rapukattilassa porisee. Julkaistu: 15.10.2020
Robert W. Elwood (2021). Potential Pain in Fish and Decapods: Similar Experimental Approaches and Similar Results. Front Vet Sci. 2021; 8: 631151
Fossat, Pascal & Bacque-Cazenave, Julien & De Deurwaerdère, Philippe & Delbecque, Jean-Paul & Cattaert, Daniel. (2014). Comparative behavior. Anxiety-like behavior in crayfish is controlled by serotonin. Science (New York, N.Y.). 344. 1293-7. 10.1126/science.1248811.
Jay Huner (2018). Freshwater Crayfish Aquaculture in North America, Europe, and Australia: Families Astacidae, Cambaridae, and Parastacidae, section II: Freshwater Crayfish Processing: Transporting and Receicving Live Crayfish. CRC Press
Marcus Jacklin & Jason Combes (2007). The Good Practice Guide to Handling and Storing Live Crustacea Research and Development. Seafish, Seafood Scotland, s- 60-61
Kalatalouden Keskusliitto – ahven.net (2024). Rapu: jokirapu & täplärapu
prokala.fi (n.d.). Ravut: Luvassa meheviä juhlia
raputieto.net (n.d.). Useasti kysyttyjä rapuasioita
ruokatieto.fi (n.d.). Kasvatettavat ravut
sakl.fi (2012). Rapukausi alkaa – mitä tulisi muistaa?
Riitta Savolainen (2009). Rapu elintarvikkeena – laatuodotukset puntarissa Kirjallisuuskatsaus tutkimustiedosta ja kyselytutkimus käytännöistä ja asiakkaan näkemyksistä ja odotuksista koskien tuotteen ja toiminnan laatua. Loppuraportti
yle.fi (2011). Rapusumppua saa pitää vain pyyntivedessä. Julkaistu: 23.8.2011
yle.fi – Tarja Nyyssönen & Sari Ursin (2015). Älä pitkitä ravun kärsimystä – tässä syy miksi saksiniekka pitää keittää. Julkaistu: 7.8.2015
Lue myös: Kalat, nuo unohdetut sielut