Kuva: Irene Matas Pery/pixabay.com / Kuvituskuva, kuvan hevonen ei liity tapaukseen, eikä sillä ole tekemistä suomalaisen raviurheilun kanssa
Katsoin Ylen tutkivan journalismin MOT-ohjelman jakson Loppuun pelatut ravihevoset. Vaikka koenkin olevani jo valmiiksi hieman keskivertojantteria paremmin perillä aiheesta, järkytyin silti. Raviurheilussa tuntuu olevan niin paljon suuria mätäpaiseita, että kun ne kaikki tässä nyt yksi kerrallaan puhkaistaan, niin näinköhän jää enää mitään jäljelle?
Ravihevosten lohduton suuvauriotilanne on puhuttanut jo pitkään. Se on vakava, vaan ei ainoa, raviurheilun ja siihen liittyvän kulttuurin aiheuttama hevosten hyvinvointiongelma.
Ongelmia mukanaan tuovat myös
- alati kiihtyvät kilpailunopeudet, treenaamisen aloittaminen koko ajan nuoremmilla hevosilla: pysyvät jalka- ja keuhkovauriot
- hevosten rasitusvammat, kavioiden liiallinen kuluminen
- sääntöjenvastainen ajotapa, eli ajopiiskan raju käyttö
- ravihevosten ylituotanto ja siitä aiheutuvat hyvinvointiongelmat: ”kiertoon” tai kehäraakiksi ulkomaille luokattomiin olosuhteisiin joutuminen tai lopetetuksi tuleminen.
Ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta niiden ratkaisemiseksi ei kaikista vakuutteluista ja juhlapuheista huolimatta tunnu tehtävän mitään.
Ravihevosten lohduton suuvauriotilanne on puhuttanut jo pitkään. Se on vakava, vaan ei ainoa, raviurheilun ja siihen liittyvän kulttuurin aiheuttama hevosten hyvinvointiongelma.
Vähemmän sanoja, enemmän tekoja, Hippos!
Hippoksen toimitusjohtaja, Veikkauksen leivistä tovi sitten raviurheilutoiminnan keskusjärjestön puikkoihin hypännyt Sami Kauhanen puhui MOTin haastattelussa silmät ja suut täyteen selvästi ennalta käsikirjoitettuja korulauseita siitä, kuinka hevosten hyvinvointi ja sen edistäminen ovat Hippokselle ykkösasioita. Konkreettiset teot hevosten hyvinvoinnin parantamiseksi loistavat kuitenkin poissaolollaan.
Hippos on jo vuoden 2020 toimintasuunnitelmassaan lupaillut käynnistävänsä jatkotutkimusta ravihevosten suuvaurioista. Käytännössä juuri mitään ei kuitenkaan ole toistaiseksi tapahtunut. Kauhasen mukaan asioiden paikallaan junnaaminen johtuu siitä, ettei tutkimusta tekemään ole löydetty sopivia henkilöitä. Kuten MOTin toimittajakin toteaa, ei hinku sopivien henkilöiden löytämiseen ole ilmeisestikään ollut järin suuri. Aikaisemmasta Hippoksen toimeksiannosta toteutetusta suuvauriotutkimuksesta vastanneelta eläinlääkäri Kati Tuomolalta kun ei ole edes kysytty hänen halukkuuttaan jatkaa suuvauriotutkimuksen parissa.
Tulee mieleen, että eikö Tuomola kelpaa tekemään jatkotutkimusta, koska hänen aikaisemmat ravihevosten raadollisesta suuvauriotilanteesta kertovat tutkimustuloksensa eivät miellyttäneet hipposlaisia? Hippoksen aiemmat ulostulot viittaavat siihen, että sopivilla henkilöillä tarkoitetaan tässä yhteydessä muutenkin lähinnä ”Hippos-myönteisiä” hevosenomistajille, valmentajille ja ohjastajille tuttuja eläinlääkäreitä. Hippos on myös ilmoittanut haluavansa ”koordinoida” jatkotutkimuksia esimerkiksi päättämällä mitä, miten ja missä niistä saatavia tuloksia julkaistaan.
Tulee mieleen, että eikö Tuomola kelpaa tekemään jatkotutkimusta, koska hänen aikaisemmat ravihevosten raadollisesta suuvauriotilanteesta kertovat tutkimustuloksensa eivät miellyttäneet hipposlaisia?
Se ainakin tiedetään, että Tuomola lakkasi saamasta kutsuja ravikilpailueläinlääkäriksi julkaistuaan suuvauriotutkimistensa tulokset ja puhuttuaan niistä julkisuudessa. Sattumaako? Tuskin.
Sanomattakin lienee siis selvää, että Hippoksen porukoiden suista MOTissa kuullut puheet avoimesta keskustelukulttuurista ja aidosta halusta parantaa hevosten hyvinvointia eivät tässä valossa näyttäydy kovinkaan uskottavina. Lisäksi on todettava, että mikäli uutta suuvauriotutkimusta lähdetään toteuttamaan Hippoksen sanelemista lähtökohdista, ei “tutkimuksen” voi parhaalla tahdollakaan nähdä tuottavan riippumatonta ja luotettavaa tietoa.
Valtion kirstusta hevosenomistajan taskuun
Suomalaista raviurheilua on tyypillisesti rahoitettu Veikkaus-tuotoin. Koronan Veikkauksen rahapelituottoihin tekemän loven myötä raviurheilu on kuitenkin saanut vuosina 2020-2021 ja tulee vuosien 2022-2023 aikana saamaan kymmeniä miljoonia euroja kompensaatiotukea valtion kirstusta.
Hippoksen Sami Kauhasen mukaan valtion rahojen ohjaaminen ravikilpailujen palkintoihin parantaa hevosten hyvinvointia. Sitä, miten tämä konkreettisesti tapahtuu, hän ei kuitenkaan kerro. Sen sijaan hän puhuu hevoskasvatustoiminnan työllistävistä vaikutuksista ja niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä. Kauhanen on selvästi viestintäläksynsä lukenut, sillä työllisyysvaikutuksilla on tavattu julkisisuudessa perustella muitakin elinkeinoja, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua eläimen hyvinvoinnin näkökulmasta (one word: turkistarhaus).
Hippoksen Sami Kauhasen mukaan valtion rahojen ohjaaminen ravikilpailujen palkintoihin parantaa hevosten hyvinvointia. Sitä, miten tämä konkreettisesti tapahtuu, hän ei kuitenkaan kerro.
Merkittävässä asemassa olevien ihmisten osaamattomuus hirvittää
Hippoksen puheenjohtaja Kari Eriksson osoittaa täyden ymmärtämättömyytensä hevosen käyttäytymisestä toteamalla Hevosurheilu-lehdessä (No. 082, pe 15.10.2021) ravihevosen kiihkeyden ja kilpailuvietin johtavan ravikilpailutilanteessa herkästi voimakkaaseen ohjaspaineeseen ja sen mahdollisesti aiheuttamiin suuvaurioihin. Eriksson tuntuu toteavan asian ikään kuin se olisi normaalia ja hyväksyttävää, välttämätön paha. Samalla Eriksson siirtää vastuun ohjastajalta hevoselle. Hän kun antaa ymmärtää hevosen aiheuttavan omalla käyttäytymisellään sen, että ohjastajan on lisättävä ohjaspainetta ja satutettava hevosta. Että kuules kaakki, ihan oma syy, että suus on ruvella!
Lisätietoa suuvaurioiden vaikutuksesta hevosen hyvinvointiin tulisi Erikssonin mukaan hankkia arvioimalla hevosen suutilannetta myös starttia seuraavana päivänä.
Vähänkään hevosen käyttäytymiseen perehtynyt ihminen tietää, ettei hevosella ole kilpailuviettiä. Hevonen kun ei todennäköisestikään ymmärrä sen enempää voittamisen kuin häviämisenkään konseptia. En väitä, ettei hevonen voisi periaatteessa nauttia juoksun huumasta, mutta onko siitä huolimattakaan oikein hetsata hevonen niin kierroksille, että se täytyy kiskoa sieltä väkivalloin alas? Onko ylipäätään oikein perustaa hevosen ”hallinta” (kökkö sana, mutta en keksinyt tähän hätään parempaakaan) yksinomaan voimaan, varusteisiin ja kivun tuottamiseen?
Eriksson siirtää vastuun ohjastajalta hevoselle. Hän kun antaa ymmärtää hevosen aiheuttavan omalla käyttäytymisellään sen, että ohjastajan on lisättävä ohjaspainetta ja satutettava hevosta. Että kuules kaakki, ihan oma syy, että suus on ruvella!
Lisäksi uskallan väittää suuvaurioiden todennäköisesti aiheuttavan hevoselle kipua syntyhetkellään, riippumatta siitä, onko niistä enää seuraavana päivänä merkkejä havaittavissa. Jokainen meistä varmasti tietää, miltä tuntuu puraista itseään kieleen. Sattuu aivan hemmetisti, vaikkei siitä vakavaa tai kovin pitkäkestoista fyysistä vauriota todennäköisesti jääkään. Ei liene syytä olettaa, että hevosen vastaavassa tilanteessa kokema kipu olisi yhtään sen lievempää kuin meidän ihmistenkään.
Ei ole missään määrin hyväksyttävää, että hevosten hyvinvoinnin kannalta näin merkittävässä asemassa olevan henkilön lausunnot ovat tätä luokkaa. Mielestäni on pelottavaa, kuinka eläintä ja sen käyttäytymistä ymmärtämättömät ihmiset voivat työskennellä eläinten parissa tai niiden hyvinvointiin vaikuttavissa organisaatioissa, edetä urallaan ja nousta organisaatioissa merkittävään asemaan. Saavutetun aseman varjolla pääsee sitten kätevästi päästelemään sammakoita suustaan mediassa ja esiintymään hevosen hyvinvoinnin asiantuntijana. Asiantuntijana, jollainen Kari Eriksson (koulutukseltaan juristi, btw) ei Hippoksen puheenjohtajan tittelistään huolimatta automaattisesti ole.
Ilmiö on huolestuttava. Samalla kun valta-asemassa oleville mutuilijoille annetaan palstatilaa, tieteidentekijöiden tuottamalle tiedolle viitataan kintaalla. Jotain tarttis tehrä tämän vääristyneen asetelman korjaamiseksi ja asiantuntijuuden määritelmän saamiseksi takaisin kohdilleen.
On pelottavaa, kuinka eläintä ja sen käyttäytymistä ymmärtämättömät ihmiset voivat työskennellä eläinten parissa tai niiden hyvinvointiin vaikuttavissa organisaatioissa, edetä urallaan ja nousta organisaatiossa merkittävään asemaan.
Milloin ravihevosten lohduttomaan suuvauriotilanteeseen oikein herätään?
Eläinlääkäri Kati Tuomolan ja kumppaneiden vuonna 2019 julkaistun suuvauriotutkimuksen tulokset ovat lohduttomat. Niiden mukaan 84 % tutkituista ravihevosista löytyi suuvaurioita startin jälkeen. Hevosista 63 % suuvauriot olivat kohtalaisia tai vakava-asteisia.
Tuloksiin suhtauduttiin ravipiireissä epäilevästi ja varauksella. Ne kirvoittivat alan sisällä puheita lisätutkimuksen tarpeesta. Hippos ilmoitti ottavansa ohjat omiin käsiinsä ja alkavansa järjestellä suuvaurioiden jatkotutkimusta. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Lopulta Ruokavirasto ryhtyi toimeen ja määräsi Aluehallintoviraston tarkastamaan hevosten suita ravi- ja kenttäratsastuskilpailuissa. Elo-lokakuussa 2021 suoritettujen tarkastusten tulokset olivat linjassa Tuomolan ja kumppaneiden tutkimustulosten kanssa.
Miten Hippoksessa tähän sitten oikein reagoitiin? Noh, järjestön puheenjohtaja Kari Eriksson toteaa Hevosurheilu-lehden (No 2021 082, pe 15.10.2021) haastattelussa, että AVIn suutarkastusten tulokset tulivat hänelle yllätyksenä. Suomalaisten ravihevosten lohduton suuvauriotilanne on ollut tiedossa pitkään ja siitä on saatu ensimmäisiä viitteitä jo vuosia sitten. Vuosien mittaan karttunut tutkittu tieto ravihevosten suuvaurioista on sitten mitä ilmeisimmin kaikunut kuuroille korville kaikki nämä vuodet, kun tieto kerran tulee tässä vaiheessa jollekulle (ja vielä alan keskusjärjestössä johtavassa asemassa toimivalle henkilölle) yllätyksenä.
Vuosien mittaan karttunut tutkittu tieto ravihevosten suuvaurioista on sitten mitä ilmeisimmin kaikunut kuuroille korville kaikki nämä vuodet, kun tieto kerran tulee tässä vaiheessa yllätyksenä.
Ravihevosten suuvaurioita tutkinut eläinlääkäri Kati Tuomola on muutenkin puhunut vuosia ravihevosten suuvauriotilanteen vakavuudesta. Aiheesta on julkaistu useampikin suomalaiseen otantaan perustuva tutkimusartikkeli. Tämä tieteellisin periaattein tuotettu tieto ei kuitenkaan jostain syystä ole hipposlaisille kelvannut, vaikka tieteellinen tieto on kaikilla mahdollisilla mittapuilla tarkasteltuna objektiivisinta ja luotettavinta tietoa mitä maa päällään kantaa.
Kattavaa kokonaiskuvaa ei tietenkään voi muodostaa muutaman yksittäisen tutkimusartikkelin pohjalta, mutta ne antavat aiheesta kuitenkin jonkinlaista osviittaa. Jos Tuomolan ja kumppaneiden tuottamat tutkimusartikkelit olisi luettu Hippoksen johdossa ajatuksella läpi, eivät AVIn hiljattain julkistamat tulokset olisi tulleet kenellekään minkäänlaisena yllätyksenä.
Suomalainen raviurheilu ja siihen liittyvä toimintakulttuuri vaatii tiukkaa ravistelua, kriittistä tarkastelua ja aitoa kollektiivista tahtotilaa eläinsuojeluongelmien kokonaisvaltaiseen ratkaisuun. Me hevosten hyvinvoinnista huolestuneet kansalaiset emme halua kuulla tyhjiä korulauseita, vaan nähdä konkreettisia tekoja! On selvää, että raviurheilutoiminta ei missään nimessä voi jatkua nykyisellään ilman että sen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys, eli nk. sosiaalinen lisenssi, kyseenalaistetaan.
Tekstiä muokattu 21.10.2021 klo 20:26. Hippoksen Kari Erikssonin AVI-tuloksiin liittyvää kommenttia täsmennetty. Hän siis totesi Hevosurheilu-lehdessä AVIn tulosten olleen yllätys, ei tulleen ”täytenä yllätyksenä”.
Tekstiä muokattu 19.10.2021 klo 21:20. Hippoksen saamien kompensaatiotukien määrä viilattu kuntoon. Kyse ei Hippoksen osalta ole sadoista, vaan kymmenistä miljoonista euroista. Lisätietoa aiheesta löytyy täältä.
Tekstiä muokattu 19.10.2021 klo 20:01. Tuomolan ym. suuvauriotutkimuksen tuloksia koskevaa kappaletta korjattu: tutkimuksen mukaan. 63 % hevosista oli suussaan kohtalaisia tai vakava-asteisia suuvaurioita. Aikaisemmin tekstissä luki, että 63 % suuvaurioista olisi ollut kohtalaisia tai vakava-asteisia.
Lähdetiedot:
Hippos.fi. Toimintasuunnitelma 2020
hs.fi – Minttu-Maaria Partanen (2020). Julkaistu: 7.4.2020. ”Koko suun sisäosa oli kuin jauhelihaa” – Tutkimus paljasti ravihevosilla rajuja vammoja, mutta säännöt eivät muuttuneet.
petpawshub.com (2021). Do horses know they are racing? Julkaistu: 23.7.2021
https://petpawshub.com/do-horses-know-they-are-racing/
Antti Savolainen – maaseuduntulevaisuus.fi (2021). Julkaistu: 5.5.2021. Hevosurheilu: Hevosalan rahoitus turvattu vuoden 2023 loppuun asti
Tuomola K., Mäki-Kihniä N., Kujala-Wirth M., Mykkänen A. & Valros A. (2019) Oral Lesions in the Bit Area in Finnish Trotters After a Race: Lesion Evaluation, Scoring, and Occurrence. Front. Vet. Sci. 6:206.
doi: 10.3389/fvets.2019.00206
Lisäksi kirjoituksen pohjana käytetty:
areena.yle.fi (2021). Julkaistu: 18.10.2021. MOT – Loppuun pelatut ravihevoset
Valitettavasti suuvauriot ovat vain pintaraapaisu.Esimerkiksi ”hyväntekeväisyyshevonen” Stonecapes violetin valmentaja on tunnettu ammattipiireissä kovista otteista,suoranaisesta hevosten hakkaamisesta vitsalla,lapiolla ja milloinkin käteen sattuvalla työkalulla.Sama mies osaa ”sahata” suun hevoselta ajaessa todella kipeäksi.Näin hän ”virittää” niitä.Koska miehen appiukko on tunnettu kasvattaja kukaan ei puutu väkivaltaisuuksiin!! Moni entinen työntekijä sekä jokunen omistajakin on näitä hakkaamisia nähnyt mutta sosiaalisen paineen myötä kaikki vaikenevat.Siloinen mediakuva facebookissa peittää uskomattoman paljon kuraa alleen,mies on täysiverinen sadisti hermostuessaan