Kriittiset lasit päässä kissanruokaostoksille

Kuva: Felice Wölke/unsplash.com | Kuvituskuva


Kissanomistajien tiedetään pääsääntöisesti haluavan ruokkia kissaansa terveellisesti ja optimaalisesti. Kissanruokapakkauksia tavatessa saattaa kuitenkin mennä pää pyörälle ja hyvin aikein liikenteessä olevakin kissanomistaja ajautua markkinointilauseiden vietäväksi.1


Päätin ottaa kaksi kissojen märkäruokaa ja kaksi kuivaruokaa vertailuun ja käydä esimerkinomaisesti läpi, millaisiin asioihin kiinnitän huomiota kissanruokakaupoilla. Olen tarkoituksella häivyttänyt kissanruokabrändit taka-alalle ja sensuroinut ne tästä tekstistä pois, sillä en halua, että brändit vievät kaiken huomion. En myöskään halua dissata tai sen enempää mainostaa tässä mitään tiettyjä brändejä.

Tarkoitukseni ei myöskään ole ottaa kantaa siihen, mitä kissanruokamerkkiä ihmisten pitäisi kissoilleen syöttää tai olla syöttämättä. Siksi päätin jättää brändit mainitsematta. Mikäli jokin näistä esimerkkiruuista kiinnostaa, minulta saa toki tarkemmat tiedot kysyttäessä.

Suuntaviivoja, ei valmiita vastauksia

Tässä tekstissä keskityn arvioimaan teollisesti valimistettujen kissanruokien proteiini-, rasva- ja hiilihydraattipitoisuutta verrattuna kissan luontaisen keskivertosaaliin ravintoarvoihin. Kuivaruuan osalta vertailukohtana on keskivertosaaliin kuiva-ainepitoisuudet ja märkäruuan osalla taas koko saalis nesteineen. Näin saadaan hahmotettua hieman kokonaiskuvaa, miten erilaiset teolliset ruuat vastaavat näiltä osin kissan luontaiseen ravinnontarpeeseen. 

Pyydän myös huomioimaan, että kissan ravitsemukselliet tarpeet vaihtelevat esimerkiksi iän, terveydentilan ja elämäntilanteen mukaan2. Nämä esimerkit ovat siis hyvin suurpiirteisiä ja yleisluontoisia, eivätkä täten ota huomioon kissojen yksilöllisiä erityistarpeita.

Käsittelen kuiva- ja märkäruokia kahtena erillisenä kokonaisuutena, enkä ota tässä nyt huomioon myöskään sitä, että jotkut kissat saattavat syödä sekä märkä- että kuivaruokaa sekaisin. Teksti ei siis missään nimessä ole kaikenkattava, eikä tarjoa valmiita vastauksia. Toivon tekstin kuitenkin antavan suuntaviivoja ja auttavan alkuun kissanruokien laadun arvioinnissa. 

Kaikki vertailussa mukana olevat esimerkkiruuat ovat täysravintoja, eli niiden pitäisi periaatteessa sisältää riittävissä määrin kaikkia kissan tarvitsemia vitamiineja ja kivennäisaineita. Siksi pointtaan niiden osalta ainoastaan kuivaruokien kalsium-fosfori-suhteen. Muuten rajaan vitamiinit ja kivennäisaineet tästä tekstistä pois, ja saatan paneutua niihin omassa erillisessä kirjoituksessaan joskus tulevaisuudessa. 

Ainesosien tarkkoja määriä ei lemmikinruokapakkauksissa ole lain mukaan pakko ilmoittaa, joten pakkausmerkinnöissä olevat tiedot ovat suuntaa-antavia3. Kuivaruokapakkauksissa ei myöskään yleensä ilmoiteta ruuan kosteuspitoisuutta, mutta usein se on siinä 10-12 % paikkeilla4,5


Kissan luontainen ateria teollisesti valmistetun kissanruuan laadun arvioinnin vertailukohtana

Kissan lajityypillistä ruokavaliota on kartoitettu muun muassa tutkimalla, millaisia saaliseläimiä villiintyneet kesykissat pyydystävät ja syövät. Eräässä tieteellisessä artikkelissa käytiin läpi useita villiintyneiden kissojen ruokavalioon liittyviä tutkimuksia, joiden pohjalta laskettiin kissan luontaisen saaliin keskimääräinen ravintokoostumus.6

Kissan lajityypillinen ravinto on proteiinipitoista ja rasvaakin se sisältää melko runsaasti7. Kissan aivot, keskushermosto ja punasolut tarvitsevat toki hiilihydraatteja toimiakseen, mutta kissan elimistö muodostaa tarvitsemansa glukoosin ruuasta saamistaan proteiineista8. Ravinnosta saatavia hiilihydraatteja kissa pystyy käyttämään ainoastaan energian lähteenä9. Hiilihydraatteja kissan ei siis tarvitse ravinnostaan juurikaan saada, mutta proteiinia senkin edestä10.

Sen lisäksi, että hiilihydraatit ovat kissalle tarpeettomia, niillä voi olla haittavaikutuksia. Hiilihydraatit saattavat nimittäin osaltaan heikentää proteiinien imeytymistä, nostaa kissan virtsan pH:ta ja lisätä struviittikiteiden määrää virtsassa altistaen kissan kivuliaille virtsatievaivoille.12,13

Kuivaruokien laatua arvioitaessa on myös hyvä pitää mielessä, että kissan tulisi saada valtaosa tarvitsemastaan nesteestä ravinnon mukana. Kuivaruoka ei formaattina vastaa tähän tarpeeseen, on kyse kuinka laadukkaasta nappulasta tahansa.14


Kuivaruokien kalsium-fosfori-suhteen arviointi

Kissan luusto ja lihaksisto tarvitsevat kalsiumia. Fosforia kissa taas tarvitsee energia-aineenvaihduntaansa sekä happo-emästasapainon ylläpitoon.15

Näiden kivennäisaineiden riittävä saanti on siis kissalle välttämätöntä. Kalsiumin määrään nähden liiallisen fosforinsaannin ajatellaan kuitenkin voivan heikentää kalsiumin imeytymistä. Vaikka asia ei välttämättä todellisuudessa ole aivan näin yksioikoinen, on kissan ruokavalion tasapainoinen kalsium-fosfori-suhde kuitenkin hyvä pyrkiä turvaamaan.16

Yleinen ohje on, että kissan ruokavaliossa pitäisi olla hieman enemmän, tai vähintään yhtä paljon, kalsiumia kuin fosforia. Kissojen kuivaruokapakkauksissa kalsiumin ja fosforin määrä on usein ilmoitettu, joten kalsium-fosfori-suhteen arviointi hoituu yhdellä vilkaisulla.17

Itse olen kalsium-fosfori-suhteen arvioinnissa melko suurpiirteinen ja katson vain, että kalsiumia on ”vähän enemmän” tai vähintään yhtä paljon kuin fosforia. Optimaaliseen kalsium-fosfori-suhteen määrittelyyn on kuitenkin olemassa oma laskukaavansa. Jos haluaa siis hifistellä, laskuohjeet löytyvät esimerkiksi Pikkupetojen blogista.


Onko kuivanappula kissalle sopivaa ruokaa?

KUIVARUOKA 1. 

Tuotelupaus: ”Tuo tullessaan kolme täydentävää etua herkkien kissojen erityistarpeisiin: Vehnätön ja soijaton – Valmistettu ilman vehnää ja soijaa, joiden tiedetään aiheuttavan ruuansulatusoireita herkille kissoille. Herkullinen resepti – Erityinen ravintosisältöprofiili*: korkea proteiinipitoisuus ja matalampi hiilihydraattipitoisuus, kuten kissasi luonnollisesti valitsisi. *WALTHAM™-tutkimus Optimaalinen ruoansulatus -Lisätty prebiootteja tukemaan terveen suolen toimintaa.”18

Ainesosat ja ravintoainekoostumus: Täysrehua aikuisille kissoille. kuivattu siipikarjanlihaproteiini (josta 14% kalkkunaa), prosessoidun eläinrasvan proteiinit, maissijauhoa, maissia, siipikarjan rasvaa, maissiproteiinia, herneproteiini, riisiä (4%), maksahydrolysaattia, hiivaa, natriumkloridia, sikuriuutetta (0.75%), kuivattua juurikaspulppaa (0.7%), kaliumkloridia, auringonkukkaöljyä (0.4%).19

Ravintoainekoostumus (%): Valkuaista: 41 / Rasvapitoisuus: 14.5 / Epäorgaaninen aines: 8.5 / Raakakuituja: 1.9 / Kalsiumia: 1.2 / Fosforia: 1.20


Kissan elimistö ei pysty hyödyntämään kasviperäisiä valkuaisia kovinkaan tehokkaasti. Siksi kaiken kissanruuassa olevan proteiinin tulisi olla peräisin eläinperäisistä lähteistä.


Kuva: Laura Chouette/unsplash.com | Kuvituskuva


Lunastetaanko annettu tuotelupaus?

Aluksikin, väite ruuan korkeasta proteiinipitoisuudesta voidaan heittää suorilta romukoppaan, sillä se jää kauas kissan luontaisen saaliin sisältämästä proteiinimäärästä.

Toiseksi, väite ruuan matalammasta hiilihydraattipitoisuudesta saa kysymään, että matalampi verrattuna mihin? Toisiin kuivaruokiin? 

Tuotelupauksen epämääräinen muotoilu saa allekirjoittaneen kulmakarvat kohoilemaan. Matalana ei noin 24 % (laskettu suuntaa-antavan 10 % kosteusarvion mukaan) hiilihydraattipitoisuutta voi kissan ravinnontarpeeseen nähden missään nimessä pitää, sillä määrä on moninkertainen kissan luontaiseen hiilihydraatinsaantiin verrattuna.

Tuotelupauksessa mainittu raaka-aineiden “korkea laatu” näyttäytyy tuoteselosteen valossa niin ikään kyseenalaisena. Tuoteselosteessa mainitaan sekä maissi- että herneproteiini, joten osan nappulan sisältämästä raakaproteiinista voidaan olettaa olevan peräisin kissalle ei-optimaalisista kasviperäisistä lähteistä. 

Kissan elimistö ei nimittäin pysty sulattamaan kasviperäistä valkuaista kovinkaan tehokkaasti21, joten kissan elimistön hyödyntämän proteiinin todellinen määrä on pakkauksessa ilmoitettua raakavalkuaismäärää pienempi.

Tuotelupauksessa mainittu raaka-aineiden “korkea laatu” näyttäytyy tuoteselosteen valossa kyseenalaisena.

Tuotelupauksessa esitetty väittämä ruuan vehnättömyydestä ja soijattomuudesta on ristiriitainen. Ruoka lunastaa lupauksensa siinä mielessä, ettei se totta tosiaankaan sisällä vehnää tai soijaa ja saattaa toki siten sopia sellaisille kissoille, jotka saavat näistä ainesosista mahanpuruja. 

Aivan puhtain paperein ei tämä nappula kuitenkaan selviä, sillä tuoteselosteen perusteella voidaan vehnän ja soijan olettaa korvatun muilla vastaavilla kasviperäisillä aineilla, kuten riisillä ja maissilla. Ne ovat kissalle parhaassa tapauksessa vain tarpeettomia, pahimmassa tapauksessa jopa haitallisia22,23.

Tuotelupauksessa sanotaan ruokaan lisätyn prebiootteja. Tämä voi pitää paikkansa tai olla pitämättä, sillä niistä ei näytä olevan erikseen mainintaa tuoteselosteessa. Saattaa olla, että tuoteselosteen häntäpäässä olevat oletetut kasviperäiset ainesosat ovat niiden sisältämien kuitujen vuoksi miellettävissä prebiooteiksi, mutta se ei tule millään tapaa tuoteselosteessa varsinaisesti esille. 

Samassa yhteydessä viitataan myös ruokayhtiön omaan tutkimukseen. Walthamilta löytyy heidän omaan tutkimukseensa liittyvä sivusto, mutta en hakemallakaan löytänyt sieltä tai mistään muualtakaan mitään tietoa tämän nimenomaisen tuotelupauksessa mainitun “WALTHAM-tutkimuksen” tuloksista.

Ainoa tuotelupauksessa esitetty väite, jonka voi olettaa pitävän paikkansa, on ruuan maistuvuus. Ruokavalmistajien kun tiedetään tekevän jatkuvaa kehitystyötä kuivaruokien maistuvuuden maksimoimiseksi. Nappuloihin tavataankin lisätä kissoihin vetoavia haju- ja makuyhdisteitä, jotka saattavat kaikessa houkuttelevuudessaan johtaa jopa kissan nappula-addiktioon.24


Ruokavalmistajien tiedetään tekevän jatkuvaa kehitystyötä kuivaruokien maistuvuuden maksimoimiseksi. Nappuloihin tavataankin lisätä kissoihin vetoavia haju- ja makuyhdisteitä, jotka saattavat kaikessa houkuttelevuudessaan johtaa jopa kissan nappula-addiktioon.


Kuva: Abeer Zaki/unsplash.com | Kuvituskuva


KUIVARUOKA 2.

Tuotelupaus: ”Luonnollinen kuivaruoka kotimaisista raaka-aineista, korkea lihapitoisuus, viljaton, hypoallergeeninen koostumus”25

Koostumus: Tuore suomalainen kananliha ja kananlihajauho, kananmuna, kananmaksa, kasviskuitu, karpalo, merilevä, tauriini, vitamiinit, hivenaineet, luonnolliset antioksidantit: rosmariiniuute ja E-vitamiini. Ravintoaineet: Valkuainen 52 %, Rasvapitoisuus 21 %, Raakakuitu 2,5 %, Hehkutusjäännös 8,4 %. Kalsium 1,9 % fosfori 1,2 %.26


Lunastetaanko annettu tuotelupaus?

Kotimaiset raaka-aineet pitävät ainakin lihan osalta paikkansa, muiden raaka-aineiden alkuperää en nähnyt pakkauksessa mainittavan.

Maininta ruuan luonnollisuudesta saa pohtimaan, kuinka luonnollista kuivanappula loppujen lopuksi kissalle ylipäätään edes on? Väite ruuan luonnollisuudesta saattaa selittyä tuoteselosteessa mainituilla “luonnollisilla antioksidanteilla”. Se, riittääkö tämä luonnollisuuden perusteeksi, jääköön jokaisen itse päätettäväksi.

Väite viljattomuudesta pitää tässä tapauksessa yllättävän aukottomasti paikkansa, sillä vehnää ei toden totta vaikuttaisi korvatun muilla käytännössä viljaan rinnastettavilla bulkkiraaka-aineilla, kuten maissilla tai riisillä.

Väite viljattomuudesta pitää tässä tapauksessa yllättävän aukottomasti paikkansa.

Ruuan proteiinipitoisuus on oman tietoni mukaan melko lailla korkeimmasta päästä tällä hetkellä Suomessa myytävistä kuivaruuista. Ainesosalistaa tavaamalla voimme myös todeta käytännössä kaiken nappulan sisältämän proteiinin olevan peräisin eläinperäisistä lähteistä, sillä kasviproteiinin lähteitä ei tuoteselosteesta löydy.

Korkeaan proteiinipitoisuuteen yhdistetty verrattain korkea rasvapitoisuus pitää huolen myöskin siitä, että nappulan hiilihydraattipitoisuus on kuivaruuaksi melko matala. 

Ruuan hiilihydraatittipitoisuus on noin 6 % (suuntaa-antavan 10 % kosteusarvion perusteella laskettuna) eli jonkin verran enemmän, kuin kissan luontainen ateria sisältää. Tämä puhuu mielestäni sen puolesta, että kuivaruoka ylipäätään on jo itsessään kissalle sangen epäluontevaa ravintoa. Laadukkaimmassakin kuivaruuissa on siis kissan tarpeisiin nähden aivan liikaa hiilihydraatteja, liian vähän proteiinia ja lisäksi muun muassa liian alhainen kosteuspitoisuus.


Kissan tulisi saada valtaosa tarvitsemastaan nesteestä ravinnon mukana. Tämä on ongelma kuivanappulapainotteisessa ruokavaliossa, sillä kuivaruoan kosteuspitoisuus on jo lähtökohtaisesti alhainen.


Kuva: Fernando Jorge/unsplash.com | Kuvituskuva


Vastaako märkäruoka kissan ravitsemuksellisiin tarpeisiin?

MÄRKÄRUOKA 1.

Tuotelupaus: ”— Annospussista tarjoat kissallesi kunnon aterian, joka on tehty maukkaasta lihasta ja muista laadukkaista raaka-aineista. Ateriaa on kypsennetty hellävaraisesti, ja näin se pitää sisällään tärkeitä ravintoaineita sisältävän aterian.”27

Ainesosat: Täysrehua aikuisille kissoille. Kanaa: Koostumus: lihaa ja eläinperäisiä tuotteita (josta 4% kanaa), kasvivalkuaistiivisteitä, kivennäisiä|Lammasta: Koostumus: lihaa ja eläinperäisiä tuotteita (josta 4% lammasta), kasvivalkuaistiivisteitä, kivennäisiä.|Häränlihaa: Koostumus: lihaa ja eläinperäisiä tuotteita (josta 4% häränlihaa), kasvivalkuaistiivisteitä, kivennäisiä.|Tonnikala: Koostumus: lihaa ja eläinperäisiä tuotteita, kalaa ja kalatuotteita (josta 4% tonnikalaa), kasvivalkuaistiivisteitä, kivennäisiä.|Ravintoainekoostumus kaikissa (%): Valkuaista: 7 / Rasvapitoisuus: 4 / Epäorgaaninen aines: 1.6 / Raakakuituja: 0.3 / Kosteutta: 84.28


Lunastetaanko annettu tuotelupaus?

Ruuassa on proteiinia kokonaisuudessaan vain 7 %, joista osa on peräisin kasviperäisistä lähteistä. Kissan elimistön hyödyntämän proteiinin määrä on todellisuudessa siis vielä tätäkin pienempi, koska kissan elimistö kykenee hyödyntämään optimaalisesti vain eläinperäisen proteiinin.

Hiilihydraatteja ruuassa on 3,1 %, eli jonkin verran enemmän kuin kissa saisi kerta-aterian mukana luonnossa.

Tuoteselostetta katsomalla voi todeta, ettei näissä ruuissa ole lihaa nimeksikään.

Lupaus laadukkaista raaka-aineista ei todennäköisestikään kestä lähempää tarkastelua. Ruuan eläinperäisten ainesosien laatua on pakkausmerkintöjen perusteella mahdoton arvioida, sillä varsinainen liha ja muut, todennäköisesti sangen ravintoköyhät, eläinperäiset tuotteet on niputettu yhteen. Tuoteselosteen perusteella ruuan sisältämien eläinperäisten raaka-aineiden heikko laatu on kuitenkin pääteltävissä siitä, että osa ruuan sisältämistä proteiineista tulee kasviperäisistä lähteistä.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että ruuan sisältämät, ilmeisen heikkolaatuiset eläinperäiset raaka-aineet eivät itsessään onnistu täyttämään kissan proteiinintarvetta. Eläinperäisten raaka-aineiden heikkoa laatua ja sen jättämää ravitsemuksellista aukkoa onkin tuoteselosteessa päätellen pitänyt täydentää kasviperäisellä, eli kissan kannalta vääränlaisella, valkuaisella.

Tuotelupauksessa on muutenkin nostettu maukas liha käytettyjen raaka-aineiden kärkeen, vaikkei näissä ruuissa todennäköisesti ole lihaa nimeksikään. Varsinaisen lihan sijaan valtaosan ruuan sisältämistä eläinperäisistä raaka-aineista voitaneenkin olettaa koostuvan ”eläinperäisistä tuotteista”, eli pääosin side- ja sarveiskudoksen kaltaisista ravintoköyhistä ruhonosista29.


Märkäruokien raaka-aineiden laadussa on suurta vaihtelua. Pahimmillaan valtaosa ruuassa käytetyistä eläinperäisistä raaka-aineista koostuu ravintoköyhistä ”eläinperäisistä tuotteista”.


Kuva: Hulki Okan Tabak/unsplash.com | Kuvituskuva


MÄRKÄRUOKA 2. 

Tuotelupaus:
”60 % meat, fish & giblets – 60 % – lihaa, kalaa ja sisäelimiä
Grain free recipe – viljaton resepti
Without added sugar – ei lisättyä sokeria
With Biotin – sisältää biotiinia.”30

Koostumus: Patee – kanssa kana ja lohi. Koostumus: kananliha ja sisäelimet (48 %), lohi MSC** (12 %), tapiokatärkkelys, kivennäiset.31
Patee – kanssa siipikarja ja turska. Koostumus: siipikarjanliha ja sisäelimet (48 % kanaa ja kalkkunaa), turska MSC*** (12 %), tapiokatärkkelys, kivennäiset.32
Ravintoaineet: 11 % valkuainen, 5 % raakarasva, 2,2 % tuhka, 0,4 % raakakuitu, 80 % kosteutta.33
Ravitsemukselliset lisäaineet/kg: .. biotiini 100 ug … 34


Lunastetaanko annettu tuotelupaus?

Tämä ruoka lunastaa pääosin pakkauksessa annetut tuotelupaukset.

Annan ehdotonta plussaa siitä, että tässä märkäruoassa on käytetty nimenomaan lihaa ja sisäelimiä, eikä ”eläinperäisiä tuotteita”), eläinperäiset raaka-aineet on lueteltu melko spesifisti ja niiden kokonaismäärä ilmoitetetaan.

Plussaa ropisee myös MSC-sertifioidusta kalasta.

Ruuan proteiinipitoisuus on hieman niukanlainen, mutta proteiini on kuitenkin todennäköisesti kokonaisuudessaan laadukasta ja kissan tapreisiin sopivaa. Sitä on myös tuplamäärä toiseen esimerkkimärkikseen verrattuna.

Ruuan hiilihydraattipitoisuus on 1,4 %, eli niitä on hieman enemmän kuin kissan luontaisessa kerta-ateriassa keskimäärin.

Ruuan hiilihydraattien määrä on hieman kissan luontaista kerta-ateriaa korkeampi.

Yksi ruuan tuoteselosteesta löytyvä kysymysmerkki on tapiokatärkkelys ja sen mielekkyys kissanruuan raaka-aineena. Tapiokatärkkelys on ominaisuuksiltaan glukoosia muistuttava hiilihydraatti, ja korkeampina pitoisuuksina se voi olla kissalle vähintään tarpeeton, ja jopa haitallinen.35

Kokonaisuus merkitsee mielestäni tässä kuitenkin sen verran paljon, että voinen katsoa tapiokatärkkelystä hieman läpi sormien. Huomioitavaa kun lienee, että tapiokatärkkelyksen käytöstä huolimatta ruuan hiilihydraattipitoisuus jää verrattain matalaksi, vaikka kyllähän se toki aina voisi matalampikin olla. 

Tässä tapauksessa tapiokatärkkelystä lienee käytetty märkäruuan koostumukseen liittyvistä, eikä niinkään ”ravitsemuksellisista”, syistä36,37. Tapiokatärkkelystä näkee suurempina pitoisuuksina kuitenkin esim. joissain ”viljattomissa” kuivaruuissa38. Niissä vilja on korvattu osaltaan tapiokatärkkelyksellä39. Näihin ”viljattomiin” ruokiin kannattaa mielestäni suhtautua varauksella.


Yhteenveto

Kissanruokapakkauksissa annettuihin tuotelupauksiin ei kannata luottaa, sillä ne eivät välttämättä kestä lähempää kriittistä tarkastelua.

Kuivaruoka on lähtökohtaisesti formaattina kissalle epäsopiva: laadukkainkin kuivanappula sisältää kissan tarpeisiin nähden todennäköisesti liikaa hiilihydraatteja ja liian vähän kosteutta.

Kuivanappuloiden välillä on merkittäviä ravitsemuksellisia eroja. Jos haluaa syöttää kissalle kuivaruokaa, kannattaa ostaa mahdollisimman proteiinipitoista nappulaa, jonka sisältämät proteiinit ovat peräisin eläinperäisistä lähteistä. Kuivaruokapainotteisella ruokavaliolla olevan kissan riittävästä vedensaannista tulee huolehtia, sillä se ei saa riittävästi nestettä ravintonsa mukana40.

Märkäruokien välillä on niin ikään huomattavia ravitsemuksellisia eroja. Märkäruuat ovat lähtökohtaisesti kissalle kuivanappuloita sopivampaa ravintoa41, mutta märkäruokienkin proteiini -ja rasvapitoisuus saattavat helposti jäädä kissan luontaista kerta-ateriaa niukemmaksi ja hiilihydraattipitoisuus taas nousta turhan korkeaksi.

Märkäruuan valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota laadukkaisiin raaka-aineisiin: eläinperäisten raaka- aineiden tulisi olla mieluummin kokonaan lihaa, kuin lihaa ja  “eläinperäisiä tuotteita”. Märkäruuan proteiinipitoisuuden tulisi olla mahdollisimman korkea ja proteiinin peräisin ainoastaan eläinperäisistä lähteistä. Kasviksia, vlijoja tai kasviproteiinia sisältäviä ruokia kannattaa välttää.

Älä valitse ruokaa ostopaikan tai brändin, vaan tuotesisällön perusteella. Marketeista saatavat kissanruuat eivät ole automaattisesti huonolaatuisia, eivätkä eläinkaupoista saatavat laadukkaita. 

Sekä eläinkauppa– että markettiruokakategorioihin mahtuu kissanruokia laidasta laitaan. Esimerkiksi kaikki tämän tekstin esimerkkiruuat ovat niin kutsuttuja “markettiruokia” ja märkäruuista selkeästi laadukkaampi uponnee vielä niin kutsuttuun “halpisruokien” kategoriaan.


Juttua päivitetty 14.5.2023 klo 19:11: Lähdetietolistaa päivitetty.

Juttua päivitetty 20.7.2021 klo 10:50: Märkäruoka 1. tuoteselosteen tarkasteluun liittyvää osiota täsmennetty. Toisin kuin alun perin väitin, ei tuoteselosteessa ole erikseen mainittu ruuan sisältämän varsinaisen lihan (eli eläinperäisen lihaskudoksen) määrää, joten sitä koskevaa osiota korjattu ja täsmennetty.


Lähdeviitteet:

  1. Schleicher ym. (2019)
  2. National Research Council of the National Academics (2006), s. 5
  3. Ruokavirasto (2019)
  4. Petfoodinstitute.org (2017)
  5. Petmd.com – Cathy Meeks (2021)
  6. Plantinga ym. (2011)
  7. Laflamme & Hannah (2013)
  8. Laflamme & Hannah (2013)
  9. petmd.com – Jennifer Coates (2021)
  10. Debra L. Zoran (2002)
  11. Petmd.com – Jennifer Coates (2018)
  12. National Research Council of the National Academics (2006)
  13. Knight & Leitsberger (2016)
  14. Pedmd.com – Cathy Meeks (2021)
  15. Katariina Koskela (2017), s. 9-10
  16. Katariina Koskela (2017), s. 9-10
  17. Tiedot saa minulta kysyttäessä
  18. Tiedot saa minulta kysyttäessä
  19. Tiedot saa minulta kysyttäessä
  20. Tiedot saa minulta kysyttäessä
  21. Katariina Koskela (2017), s. 15
  22. Regina Eisert (2010)
  23. Stogdale & Diehl (2003)
  24. Funaba ym. (2003)
  25. bbc.com – Zaria Gorvett (2021)
  26. Tiedot saa minulta kysyttäessä
  27. Tiedot saa minulta kysyttäessä
  28. Tiedot saa minulta kysyttäessä
  29. Tiedot saa minulta kysyttäessä
  30. Katariina Koskela (2017), s. 15
  31. Tiedot saa minulta kysyttäessä
  32. Tiedot saa minulta kysyttäessä
  33. Tiedot saa minulta kysyttäessä
  34. Tiedot saa minulta kysyttäessä
  35. Tiedot saa minulta kysyttäessä
  36. Chris Bern (2016)
  37. go-solutions.com (2021)
  38. Jacqueline Dobranski (2021)
  39. Jacqueline Dobranski (2021)
  40. Jacqueline Dobranski (2021)
  41. Petmd.com – Jennifer Coates (2018)

Lähdetiedot:

bbc.com – Zaria Gorvett (2021). The hidden reason processed pet foods are so addictive. Julkaistu: 20.5.2021

Chris Bern (2016). Clarifying Cat Nutrition. Julkaistu: 11.2.2016

Jacqueline Dobranski (2021). Tapioca Starch in Cat Foods (Should You Worry?) Viimeksi päivitetty: 04/2021

Regina Eisert (2010). Hypercarnivory and the brain: protein requirements of cats reconsidered. Comp Physiol B (2011) 181:1–17. DOI: 10.1007/s00360-010-0528-0

Masayuki Funaba, Takayo Yamate, Yuka Hashida, Kodenta Maki, Ken Gotoh, Masahiro Kaneko, Hiromi Yamamoto, Tsunenori Iriki, Yoshikazu Hatano & Matanobu Abe (2003). Effects of a high-protein diet versus dietary supplementation with ammonium chloride on struvite crystal formation in urine of clinically normal cats. American Journal of Veterinary Research. August 2003, Vol. 64, No. 8, Pages 1059-1064. DOI: 10.2460/ajvr.2003.64.1059

go-solutions.com (2021). Here is why tapioca in cat food is important. Julkaistu: 9.6.2021

A. Knight & M. Leitsberger (2016). Vegetarian versus Meat-Based Diets for Companion Animals. Animals (Basel). 2016 Sep; 6(9): 57. DOI: 10.3390/ani6090057

Katariina Koskela (2017). Kissojen ravitsemukselliset tarpeet ja raakaruokinta

Dorothy P. Laflamme & Steven S. Hannah (2013). Discrepancy between use of lean body mass or nitrogen balance to determine protein requirements for adult cats. Journal of Feline Medicine and SurgeryVolume 15, Issue 8, August 2013, pp. 691-697. DOI: 10.1177/1098612X12474448

National Research Council of the National Academics (2006). Your Cat’s Nutritional Needs: A Science-Based Guide For Pet Owners

Petfoodinstitute.org (2017). A to Z of Pet Food: 4 Things to Know about Dry Pet Food  Julkaistu: 27.11.2017

Petmd.com – Jennifer Coates (2018). How Much Water do Cats Need? Julkaistu: 5.4.2013, päivitetty: 19.3.2018

Pedmd.com – Cathy Meeks (2021). Wet Cat Food vs. Dry Cat Food: Which Is Better? Julkaistu: 19.1.2021

Molly Schleicher, Sean B. Cash & Lisa M. Freeman (2019). Determinants of pet food purchasing decisions. Can Vet J. 2019 Jun; 60(6): 644–650.

Esther A. Plantinga, Guido Bosch & Wouter H. Hendriks (2011). Estimation of the dietary nutrient profile of free-roaming feral cats: possible. British Journal of Nutrition (2011), 106, S35–S48. DOI: 10.1017/S0007114511002285

Ruokavirasto – Rehujaosto (2019). Lue pakkausmerkintöjä ja tee oikeita valintoja lemmikkisi parhaaksi. Julkaistu: 27.2.2019

Molly Schleicher, Sean Cash & Lisa Freeman (2019). Determinants of pet food purchasing decisions. The Canadian veterinary journal. La revue veterinaire canadienne. 60. 644-650

Dr. Lea Stogdale & Dr. Garcea Diehl (2003). In support of bones and raw food diets. Can Vet J. 2003 Oct; 44(10): 783

Debra L. Zoran (2002). The carnivore connection to nutrition in cats. Journal of the American Veterinary Medical Association Volume 221: Issue 11. DOI: 10.2460/javma.2002.221.1559


Lue myös: Kissanruokien markkinointi: mikä siinä mättää?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *