Pikkukalojen hyvinvointi jää massakalastuksen jalkoihin

Kuva: Pixabay.com | Kuvituskuva, kuva ei ole Suomesta

Pienikokoisilla kaloilla on omat merkittävät roolinsa sekä ammatti- että vapaa-ajankalastuksessa.

Jokiin kutemaan kerääntyvät kuoreet ovat haluttua ja helppoa saalista oikeaan aikaan haavin kanssa paikalle osuvalle vapaa-ajankalastajalle¹. Muikku sen sijaan on sisävesiemme merkittävin ammattikalastuksen saaliskala², jota nostetaan ammattikalastajien toimesta vesistämme miljoonia kiloja vuodessa³.

Pienten kalojen massakalastukseen liittyy merkittäviä yksilön hyvinvointiongelmia, kuten kalastustilanteessa syntyvät vauriot sekä massakalastuksesta käytännössä poikkeuksetta aiheutuva pitkittynyt ja tuskallinen kuolema.

On ongelma, että kuka tahansa voi lunastaa itselleen kalastusluvan, eikä minkäänlaisia vaatimuksia kalastajan kalastus- tai kalankäsittelytaidoille ole asetettu.

Kuoreen vapaa-ajankalastus kannustaa eläinten kaltoinkohteluun

Kuore on pienehkö lohensukuinen kala. Se elää pääsääntöisesti parvissa sisä- ja murtovesien ulapoilla. Kuore kerääntyy keväisin suurina parvina virtaaviin joensuihin kutemaan, joista niitä on helppo haavia isoja määriä kerrallaan ylös.^4,5

Kuoreen kutuaika on lyhyt ja ohi silmänräpäyksessä, mutta niiden pyydystäminen kutuaikoina on helppoa kokemattomallekin kalastajalle, jos vain sattuu osumaan oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, ja asianmukaiset kalastusluvat löytyvät valmiiksi taskusta.^6,7

Kalastusluvan ja lippoamiseen, eli pitkävartisella haavilla suoritettavaan kalojen haavimiseen mahdollisesti tarvittavan kalastonhoitoluvan saa helposti, esimerkiksi ihan vain verkkokaupasta tilaamalla.⁸

Kuoreen lippoamiseen ei myöskään näyttäisi olevan saatavilla juuri minkäänlaista yleistä ohjeistusta. Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö SVK esittelee kyllä kuoreen verkkosivuillaan ja mainitsee ohimennen niihin liittyvästä lippoamisperinteestä⁹. Lippoamiseen ja lipottujen kalojen käsittelyyn ei kuitenkaan ohjeisteta millään tavalla.

On ongelma, että kuka tahansa voi lunastaa itselleen kalastusluvan, eikä minkäänlaisia vaatimuksia kalastajan kalastus- tai kalankäsittelytaidoille ole asetettu. Tämä yhdistettynä siihen, ettei kuoreen lippoamiselle ole olemassa minkäänlaista yhtenäistä ohjeistusta, lisännee kuoreiden riskiä joutua osaamattomiin käsiin. Tällöin kalojen haavimisen jo itsessään aiheuttama kärsimys uhkaa lisääntyä entisestään.

Kaupallinen kalastus ei ole pikkukalojen hyvinvoinnin kannalta missään määrin ongelmatonta.

Monta miljoonaa kiloa = monta miljoonaa yksilöä

Muikku on sisävesiemme tärkein ammattikalastuksen saaliskala. Suomen vesistöistä nostetaan 2,5-2,8 miljoonaa kiloa ammattikalastettua muikkua vuodessa^10,11. Yksi muikku painaa noin 10-70 grammaa¹², joten jokainen voi halutessaan tehdä suuntaa-antavan päässälaskutoimituksen siitä, kuinka monta muikkuyksilöä tuohon kilomäärään mahtuu.

Kaupallinen kalastus ei ole pikkukalojen hyvinvoinnin kannalta missään määrin ongelmatonta. Pienille kaloille ei ole olemassa minkäänlaista kaupalliseen käyttöön soveltuvaa lopetusta edeltävää tainnutusmenetelmää, vaan ainoat olemassa olevat menetelmät on suunniteltu suuremmille kaloille¹³. Lisäksi kaupalliseen massakalastukseen käytetyt pyyntimenetelmät, kuten troolaaminen, saattavat aiheuttaa kalalle vakavia, kivuliaita ja jopa kuolemaan johtavia vaurioita jo pyyntivaiheessa¹⁴.

Tavanomaisessa pikkukalojen kaupallisessa kalastuksessa kalat siirretään heti noston jälkeen jäihin, eli esimerkiksi kylmään jää-vesiseokseen, jossa niiden ruumiinlämpötila lasketaan noin nolla-asteiseksi^15,16,17. Elävän kalan heittäminen jäiden sekaan ei todennäköisesti kuitenkaan tapa kalaa välittömästi, vaan johtaa kohmettumiseen ja pitkittyneeseen kärsimykseen.¹⁸

On huolestuttavaa, että näistä asioista ei puhuta. Esimerkiksi sekä YK:n alainen FAO (Food and Agriculture Organization of the United Nations)¹⁹ että kansallinen Ruokavirastomme²⁰ puhuvat kaupallisesti kalastettujen kalojen jäähdyttämisestä ennen kaikkea ruokaturvallisuuden näkökulmasta. Se on omiaan häivyttämään taka-alalle sen tosiasian, että kalastusaluksilla ollaan tekemisissä elävien, tuntevien ja kokevien eläinten kanssa.

On mahdollista, että jäähdyttäminen vain kohmettaa kalan, eikä johda välittömään kuolemaan.

Jäähdyttämällä lopettaminen on eläinsuojeluongelma

Joidenkin näkemysten mukaan kalan lopettamista jäähdyttämällä, eli esimerkiksi kylmään veteen tai jäämurskan sekaan laittamalla, voidaan käyttää lähteestä riippuen joko alle 3,8 cm²¹ tai alle 5 cm²² pituisten trooppisten²³ eli lämpimässä ja mahdollisesti myös subtrooppisten²⁴, eli lämpimähkössä vedessä elävien kalojen kohdalla²⁵.

Eräässä tutkimuksessa jään havaittiinkin olevan kemikaaleja parempi tapa lopettaa tutkimuskäytössä olleita pienehköjä lämpimän/lämpimähkön veden kaloja²⁶. Tämä tutkimus on ilmeisesti osaltaan saanut monet tahot muuttamaan suosituksiaan kalojen lopetustavoista ja suosittelemaan jäähdyttämistä pienten trooppisten ja subtrooppisten kalojen lopettamisessa.

Tutkimuksen tuloksista on kuitenkin esitetty myös kritiikkiä²⁷, jonka valossa jäähdyttämisen soveltumiseen minkään kalan lopetusmenetelmäksi voi olla syytä suhtautua hienoisella varauksella.

On mahdollista, että jäähdyttäminen vain kohmettaa kalan, eikä johda välittömään kuolemaan²⁸. Kohmettuminen estää kalaa liikkumasta²⁹. Tällöin kala saattaa pikaisella vilkaisulla näyttää ihmisen mielestä kuolleelta, vaikka olisi todellisuudessa vielä elossa ja jopa tajuissaan³⁰.

Joissain tutkimuksissa elävältä jäähdyttämisen on havaittu nostavan kalan elimistön stressitasoja, joten tapahtuma saattaa hyvinkin olla kalalle sangen stressaava ja vastenmielinen^31,32. Mikäli kala joutuu suoraan kosketukseen jään kanssa, on mahdollista, että jää kiteytyy kalan kiduksiin aiheuttaen sille epämukavuutta ja kipua³³. Kalan elävänä jäähdyttämiseen liittyy todennäköisesti myös voimakas tukehtumisaspekti, mikä on omiaan lisäämään kalan kärsimystä entisestään³⁴.

Menetelmän hyvinvointivaikutuksista on tällä hetkellä olemassa hyvin niukalti tieteellistä näyttöä, eikä sitä voi yleistää koskemaan universaalisti kaikkia maailman kalalajeja.

Jäähdyttämällä lopettaminen herättää keskustelua

Jäähdyttämisen käyttäminen lopetusmenetelmänä on herättänyt keskustelua tiedeyhteisössä. Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että elävältä jäädyttämistä ei tulisi käyttää kalojen lopetusmenetelmänä, koska siinä on niin suuri riski tuottaa kalalle voimakasta kipua³⁵.

Australialialaisessa kalateollisuuden jäähdyttämällä lopettamista käsittelevässä projektikatsauksessa puolestaan syytettiin joitain tutkijoita kalan kivun ja kärsimyksen turhasta ja liiallisesta ”inhimillistämisestä”, sekä kalan ja ihmisen kokemusmaailmojen perusteettomasta vertailusta³⁶. Muun muassa australialaisen AAWWG:n (Aquatic Animal Welfare Working Group) suosituksissa jäähdyttämällä lopettamista pidetään mekaanista tainnuttamista nopeampana ja täten myös eettisempänä lopetusmenetelmänä Australiassa massakalastettaville pienille kaloille³⁷.

Sekä projektikatsauksessa että AAWWG:n raportissa kuitenkin todetaan, että menetelmän vaikutuksista kalojen hyvinvointiin on tällä hetkellä olemassa erittäin niukasti tieteellistä näyttöä. Lisäksi olemassa oleva näyttö on laadultaan hyvin rajallista, eikä sellaisenaan yleistettävissä koskemaan kaikkia ruuaksi kalastettavia tai kasvatettavia kalalajeja.^38,39

Vapaa-ajankalastajille ei missään nimessä voi suositella pikkukalojen lopettamista jäähdyttämällä.

Jäähdyttämällä lopettaminen ei sovi kotoperäisille kaloillemme

Tämän perusteellisen taustoituksen jälkeen päästäänkin sitten itse asiaan: kuoreet ovat tyypillisesti 7-20 cm⁴⁰ ja muikut noin 10-20 cm⁴¹pitkiä viileäassä vedessä viihtyviä⁴² kaloja. Jäähdyttäminen ei siis missään nimessä ole sopiva lopetustapa kummallekaan, oltiin sen käyttämisestä pienillä lämpimämmän veden kaloilla mitä mieltä tahansa.

Jäähdyttämällä lopettaminen on kaupallisen kalastuksen piirissä kuitenkin yleinen käytäntö, myös Suomessa. Lisäksi Ylen vuodelle 2016 päivätyssä artikkelissa suositellaan pikkukalojen lopettamista elävinä jäihin laittamalla myös suomalaisille vapaa-ajankalastajille.⁴³

Mielestäni heille ei kuitenkaan voi missään nimessä suositella pikkukalojen lopettamista jäähdyttämällä. Lopettamiseen tulisi ennemminkin käyttää esimerkiksi sellaisia opeteltavissa olevia pienten akvaariokalojen lopettamiseen kotioloissa käytettäviä mekaanisia menetelmiä⁴⁴, joita voidaan helposti soveltaa myös veneessä suoritettaviksi.

Vapaa-ajankalastajaa tulisi mielestäni muutenkin kannustaa kalastamaan vain sellaisia kalamääriä kerrallaan, että hän voi tainnuttaa ja lopettaa kalat yksitellen ja viivytyksettä heti noston jälkeen. Ei ole hyväksyttävää pyydystää niin suuria kalamääriä kerrallaan, että kalat joutuvat kärsimään yksilöllisen käsittelyn puutteen aiheuttamista vakavista hyvinvointiongelmista. Se ei ole hyväksyttävää myöskään siksi, että vapaa-ajankalastaja tulee tuolloin todennäköisesti pyytäneeksi kalaa moninkertaisesti yli oman tarpeensa.

Lähdeviitteet:

Yle.fi (2016)
Luke.fi (2020)
Luke.fi (n.d.)
Luontoportti.fi (n.d.) a
Vapaa-ajankalastaja.fi (n.d.)
Yle.fi (2016) a
Is.fi (2018)
Eraluvat.fi (n.d.) a
Vapaa-ajankalastaja.fi (n.d.)
Luke.fi (2020)
Luke.fi (n.d.)
Martat.fi (n.d.)
Fishcount,org.uk (n.d.)
Hessler ym. (2017), s. 31
Fao.org (n.d.)
Suomen sisävesiammattikalastajat ry (2008), s. 2 & Ohje 2: s. 1-2
puulavedenmuikku.fi (2011), s. 7
Bowman & Gräns (2019), s. 7-14
Fao.org (n.d.)
Ruokavirasto.fi (n.d.)
Fishlab.com (2021) a.
University of California San Diego (2021), s. 5
Fishlab.com (2021) b
Neale Monks (2007)
Jones & Daly (n.d.), s. 3
Blessing ym. (2010)
Thefishvet.com (2012)
Bowman & Gräns (2019), s. 7-14
Bowman & Gräns (2019), s. 7-14
Bowman & Gräns (2019), s. 7-14
European Food Safety Authority (2004), s. 159
Brown & Dorey (2019), s. 187
Fishlab.com (2021) a
Fishcount.org.uk (2010), s. 66-67
Fishlab.com (2021) a
Jones & Daly (n.d.), s. 3
Barwick ym. (n.d.), s. 8
AAWWG (2017), s. iv
Barwick ym. (n.d.), s. 4
AAWWG (2017), s. 9
Luontoportti.fi (n.d.) a
Luontoportti.fi (n.d.) b
Fishlab.com (2021) b
Yle.fi (2016) b
Dutton & Forbes (2014)

Lähdetiedot:

AAWWG – Aquatic Animal Welfare Working Group (2017). Aquati c Animal Welfare in Perspective – A summary of the Aquatic Animal Welfare Working Group process and findings

Matt Barwick, Ben Diggles & Paul Hardy-Smith (n.d.). A review of the use of ice slurry and refrigerated seawater for the killing and holding of finfish

J J Blessing, J C Marshall & S R Balcombe (2010). Humane killing of fishes for scientific research: a comparison of two methods. J Fish Biol. 2010 Jun;76(10):2571-7. doi: 10.1111/j.1095-8649.2010.02633.x.

Jennifer Bowman & Albin Gräns (2019).´Stunning and Killing of Tropical and Subtropical Finfish in Aquaculture during Slaughter

Culum Brown & Catherine Dorey (2019). Pain and Emotion in Fishes – Fish Welfare Implications for Fisheries and Aquaculture. Animal Studies Journal Volume 8 Number 2 Article 12 2019

Tom Dutton & Neil Forbes (2014). Humane euthanasia of fish. VETERINARY PRACTICE TODAY SPRING 2014, 40-42

Eraluvat.fi (n.d.) a. Kalastusluvat

European Food Safety Authority (2004). Welfare aspects of animal stunning and killing methods

Fao.org (n.d.). The use of ice and chilled seawater on fishing vessels

Fishcount,org.uk (n.d.). Humane Slaughter: Processing of wild-caught fish alive when landed

Fishcount.org.uk – Alison Mood (2010). Worse things happen at sea: the welfare of wild-caught fish

Fishlab.com (2021) a. Quickly and Humanely Kill Your Beloved Pet Fish (4 Steps). Viimeksi päivitetty: 7.4.2021

Fishlab.com (2021) b. Water temperature in your aquarium (It’s pretty darn important!). Viimeksi päivitetty: 7.4.2021

Hessler, Kathy; Jenkins, Rebecca; and Levenda, Kelly (2017) ”Cruelty to Human and Nonhuman Animals in the Wild-Caught Fishing Industry,” Sustainable Development Law & Policy: Vol. 18 : Iss. 1 , Article 5. Available at: http://digitalcommons.wcl.american.edu/sdlp/vol18/iss1/5

Is.fi – Pasi Jaakkonen (2018). Kalamiehen hullut päivät Keski-Suomessa: kalaa voi kauhoa käsin rannalta sankokaupalla – mutta vain parin tunnin ajan. Julkaistu: 27.5.2018

Rob Jones & Jon Daly (n.d.). Humane Euthanasia Techniques for Ornamental Fish

Luke.fi (2020). Kuha ja muikku olivat sisävesien arvokkaimmat saalislajit 2019. Julkaistu: 28.10.2020

Luke.fi (n.d.). Muikku

Luontoportti.fi (n.d.) a. Kuore

Luontoportti.fi (n.d.) b. Muikku

Martat.fi (n.d.). Muikku

Neale Monks (2007). The Subtropical Aquarium: A Cooler Kind of Fishkeeping. Tropical Fish Hobbyist Magazine, August 2007

Puruvedenmuikku.fi (2011). Puruveden muikun ammattimainen nuottakalastus

Ruokavirasto.fi (n-d.). Kala

Suomen sisävesiammattikalastajat ry, laatujaosto (2008). Laadunvarmistus

Thefishvet.com (2012). Richmond’s School of Fish: SHOULD THE ICE SLURRY METHOD BE USED TO EUTHANASE FISH? Julkaistu: 11.7.2012

University of California San Diego (2021). UCSD INSTITUTIONAL ANIMAL CARE AND USE COMMITTEE POLICY MANUAL: Euthanasia

Vapaa-ajankalastaja.fi (n.d.). Kuore

Yle.fi – Heikki Haapalainen (2016) a. Ämpäritolkulla kalaa vaikka lippahatulla pyytäen – kuoreen kutu on muutaman päivän hurmio. Julkaistu: 4.5.201

Yle.fi – Susanna Vilpponen (2016) b. Näin taltutat sätkivän vonkaleen – Nirri pois saman tien. Julkaistu: 23.6.2016

Lue myös: Kalat, nuo unohdetut sielut

Artikkelit