Laboratoriohiiri elää kaukana luontaisesta elinympäristöstään

Kuva: Pogrebnoj-Alexandroff/Wikimedia Commons | Kuvituskuva
Tekstiä päivitetty: 6.6.2024

---

Suomessa tehtiin vuonna 2022 koe-eläimille yhteensä 81 490 tieteellistä toimenpidettä. Niistä 61 % tehtiin hiirille, 11 % seeprakaloille ja 11 % rotille. Lisäksi vuonna 2022 Suomessa kasvatettiin ja lopetettiin 96 896 koe-eläintä ilman tutkimuksellisia toimenpiteitä.¹

---

Koe-eläimen kokemaa kipua, tuskaa, kärsimystä ja pysyvää haittaa arvioidaan jokaisen toimenpiteen yhteydessä. Vuonna 2022 Suomessa aiheutettiin eläinkokeiden puitteissa eläimille lievää haittaa 53,5 %, kohtalaista haittaa 35,6 %, vakavaa haittaa 4,1 % ja ei toipumista -tason haittaa 6,8 % tehdyistä tutkimuksista². Ei toipumista -tason toimenpide tehdään nukutetulle eläimelle, jota ei toimenpiteen jälkeen enää herätetä anestesiasta³.

Vaikka valtaosa koe-eläimille Suomessa tehtävistä toimenpiteistä onkin haitta-asteeltaan lieviä tai kohtalaisia, tehtiin Suomessa koe-eläimille vuonna 2022 kuitenkin myös tuhansia vakavaa tai ei toipumista -tason haittaa aiheuttavia toimenpiteitä⁴. Lisäksi on hyvä muistaa, että myös kohtalaisen haitta-asteen toimenpiteet voivat heikentää eläimen hyvinvointia ja aiheuttaa sille pitkäkestoista kipua⁵.

Koe-eläimen hyvinvointiin vaikuttavat monet eri tekijät

Eläimen hyvinvoinnilla tarkoitetaan eläimen subjektiivista kokemusta omasta fyysisestä ja psyykkisestä olotilastaan⁶. Nykytiedon mukaan eläimen hyvinvointi ei tarkoita ainoastaan negatiivisten tunteiden ja kokemusten poissaoloa, vaan myös mahdollisimman runsasta positiivisten tunteiden ja kokemusten läsnäoloa⁷.

Koe-eläimen hyvinvointiin vaikuttavat monet eri tekijät, kuten

• perimä: usein geneettisesti muunneltu ja siitä aiheutuvat ongelmat
• terveydentila
• elinympäristö: usein lajityypillistä käyttäytymistä rajoittava
• hoito
• koetoimenpiteet: aiheuttavat mahdollisesti kipua ja kärsimystä.⁸

Keskityn kirjoituksessani koe-eläinten elinolosuhteisiin. Olen valinnut kirjoitukseni esimerkkieläimeksi hiiren, sillä se on yksi yleisimmistä koe-eläinlajeista sekä Suomessa että maailmalla⁹.

Laboratoriojyrsijöiden elinoloja määrittävät monet tekijät

Laboratoriojyrsijöiden elinolosuhteiden tason ovat tyypillisesti sanelleet pääasiassa aivan muut tekijät kuin eläinten hyvinvointi. Pito-olosuhteet ovat määräytyneet ennen kaikkea taloudellisten (tehokas tilan- ja resurssien käyttö), ergonomisten (eläinten käsittelyn ja tarkkailun helppous) sekä hygieniaan ja vakiointiin (vaihtelevuuden minimointi) liittyvien seikkojen perusteella.¹⁰

Laboratorioeläinten hyvinvointitutkimuksessa onkin keskitytty pääosin negatiivisten tunteiden poissaoloon koe-eläinten hyvinvoinnin määreenä. Eläimen hyvinvointiin vahvasti liittyvä mahdollisuus kokea positiivisia tunteita on puolestaan jäänyt vähemmälle huomiolle.¹¹

Villihiiren luontainen käyttäytyminen asettaa reunaehdot laboratoriohiiren lajityypillisille käyttäytymistarpeille

Pellolla niukkojen ja hajaantuneiden resurssien äärellä elävän villihiiren luontainen reviiri voi olla jopa 80 000 m², kun taas ihmisasutusten liepeillä muhkeiden resurssien keskellä elävän hiiren reviirin kooksi riittää muutama neliömetri.¹²

Hiiri on sosiaalinen eläin, joka elää pienissä sosiaalisissa ryhmissä. Hiiri on myös sangen reviiritietoinen ja puolustaa reviiriään tarvittaessa ärhäkästikin.¹³

Hiiri on hämäräaktiivinen, ja liikkuu juosten, kiipeillen ja kaivellen. Se viettää aikaansa reviiriään kierrellen, lajitovereidensa jättämiä hajumerkkejä haistellen, ympäristöään tutkien, parittelukumppania etsien ja jälkeläisiään hoitaen. Hiiren luontainen elinympäristö on monipuolinen ja vaihteleva.¹⁴

Laboratoriohiiren elinolosuhteet poikkeavat merkittävästi villihiiren luontaisesta elinympäristöstä

Laboratoriohiiren elinympäristöä virikkeellistämällä voidaan lisätä hiiren mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan ja täten joissain määrin myös parantaa sen hyvinvointia¹⁵. Hiireltä löytyy kuitenkin paljon sellaisiakin lajityypillisiä käyttäytymistarpeita, joihin nykymuotoisten laboratorio-olosuhteiden puitteissa ei ole mahdollisuutta vastata.

Villistä serkustaan poiketen laboratoriohiirellä ei esimerkiksi ole mahdollisuutta valita itse parittelukumppaniaan¹⁶. Laboratoriohiiri ei myöskään välttämättä saa hoitaa poikasiaan rauhassa tai haluamallaan tavalla¹⁷, mikä on hormonihuuruissa olevan vastasynnyttäneen hiirinaaraan näkökulmasta katsottuna ilmiselvä hyvinvointiongelma. Korkea poikaskuolleisuus on muutenkin yleinen ongelma laboratoriohiirten keskuudessa^18,19,20.

Laboratoriohiirten on myös havaittu viihtyvän paremmin läpinäkymättömissä asuinbokseissa, joissa niiden lisääntymismenestyskin on parempi²¹. Läpinäkyvät boksit ovat kuitenkin yleisiä, sillä niissä hiiriä voidaan tarkkailla koskematta niihin ja aiheuttamatta niille käsittelystä koituvaa stressiä²². Tällaisissa tapauksissa laboratoriohiirten hyvinvoinnin huomiointi ei siis tarkoita täydellistä stressittömyyttä, vaan sitä, että toimitaan tavalla, jonka ajatellaan olevan hiiren kannalta vähiten stressaava.

Suomessa laboratoriohiiren asuinboksin vähimmäiskokovaatimus 300 cm² ja vähimmäiskorkeusvaatimus 12 cm. Mikäli samassa boksissa pidetään useampaa hiirtä, on pohjapinta-alaa oltava hiiren painosta riippuen 60-100cm² per hiiri²³. Villihiiren luontainen reviiri on siis pienimmilläänkin huomattavasti laboratoriohiiren käytössä olevaa elintilaa suurempi.

On totta, että harva ihmisen kanssa elävä kesyeläin elää täysin itselleen luontaisessa ympäristössä. Mielestäni eläimen kuin eläimen tulisi kuitenkin saada elää olosuhteissa, joissa sen on mahdollista toteuttaa hyvinvointinsa kannalta välttämättömiä käyttäytymistarpeita. Halusin ottaa esille hiiren (Mus musculus) luontaisen elinympäristön ja vertailla sitä laboratorio-olosuhteisiin, sillä niiden välinen kontrasti on niin suuri. Myös tutkijat ovat tarkastelleet tahoillaan hiiren luontaista käyttäytymistä lisätäkseen ymmärrystään laboratoriohiirten pito-oloihin liittyvistä tarpeista²⁴.  

Uroshiiret tukkanuottaisilla

Hiirille lajitovereiden kanssa muodostetut sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä. Hiirten hyvinvoinnin kannalta onkin tärkeää, että ne saavat elää ryhmissä. Laboratorio-oloissa eläville uroshiirille saattaa kuitenkin tulla kränää resursseista, mutta tilanahtauden takia niillä ei ole mahdollisuutta väistää toisiaan. Myös lajitovereiden uhkaavilta ääni- ja hajuviesteiltä on laboratorio-olosuhteissa käytännössä mahdoton paeta.²⁵

Vihamielisen lajitoverin hyökkäyksiltä suojautumiseen tarkoitettujen piilopaikkojen tarjoamisella itsessään ei ole havaittu olevan yksiselitteisen suotuisaa vaikutusta aggressiivisten kohtaamisten esiintymiseen laboratorio-oloissa²⁶. Piilopaikat saattavat joissain tapauksissa auttaa, mutta pahimmillaan ne saattavat myös lisätä uroshiirten välisiä konflikteja, jos piilopaikasta tulee hiirten silmissä sellainen puolustettava resurssi, jonka herruudesta täytyy alkaa taistella²⁷.

Ratkaisuksi on esitetty esimerkiksi sitä, ettei keskenään eläville uroshiirille tarjottaisi sellaisia virikkeitä, jotka voisivat johtaa yksilöiden väliseen kilpailuun ja aggresiivisiin konflikteihin²⁸. Voimme pohtia, onko virikkeiden karsiminen optimaalinen ajatus lähtökohtaisesti ankeissa ja lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttamista voimakkaasti rajoittavassa elinympäristössä. 

Uroshiirten välisten aggressiivisten konfliktien todennäköisyyttä voi pyrkiä pienentämään myös pitämällä hiiret pienestä pitäen samassa porukassa, ja pidättäytymällä lisäämästä soppaan uusia yksilöitä enää myöhäisemmässä vaiheessa. Myös asuinboksin siivouskäytännöillä voidaan pyrkiä vähentämään uroshiirten tarvetta keskinäiseen nokitteluun.²⁹

Tilanahtaus saattaa estää hyvinvoinnille olennaisen käyttäytymisen

Leikkimistä pidetään usein hyvinvoinnin merkkinä. Eläin leikkiikin yleensä silloin kun sillä pyyhkii hyvin ja lakkaa leikkimästä kun elämää varjostaa tumma pilvi.³⁰

Leikkikäyttäytymisen puuttumista tilanteessa, jossa sitä normaalisti esiintyisi, voidaankin pitää osoituksena eläimen hyvinvoinnin heikkenemisestä. Laboratoriohiiren leikkimättömyyden taustalta voi löytyä monia eri syitä, ja tilanahtaus on yksi niistä.³¹

Tavanomaisissa laboratorio-olosuhteissa elävillä aikuisilla hiirillä ei nimittäin ole juurikaan raportoitu esiintyvän sosiaalista leikkikäyttäytymistä. Tilavammissa oloissa elävien aikuisten hiirten sen sijaan tiedetään leikkivän keskenään säännöllisesti. Samansuuntaisia havaintoja on tehty myös nuorilla rotilla, joiden leikkikäyttäytyminen lisääntyi huomattavasti niiden päästyä temmeltämään tilavampiin olosuhteisiin.³²

Tilanahtaudella on muitakin miinuspuolia. Hiiri pyrkii esimerkiksi tekemään tarpeensa erillään pesä- ja nukkumapaikastaan, mikä ei lähtökohtaisesti ole mahdollista nafteissa laboratorio-oloissa. Tarpeidenteko- ja pesäpaikkojen pitäminen erillään on tyypillistä monille eläimille, hiiri mukaan lukien, ja sillä on ollut evolutiivisesti pitävät perusteet valkiintua eläimille olennaiseksi käyttäytymismalliksi. Onkin todennäköistä, että hiiri kokee pesäpaikkansa viereen ulostamisen vastenmieliseksi. ³³

Leveyden lisäksi laboratoriohiirten asuinboksin koko on rajallinen myös korkeussuunnassa. Tämä rajoittaa hiiren mahdollisuuksia lajilleen tyypilliseen kiipeilyyn, kurotteluun ja venyttelyyn.³⁴

Naarashiiret viihtyvät virikkeiden keskellä

Eräässä tutkimuksessa tarkasteltiin laboratoriossa elävien naarashiirten käyttäytymistä viriketasoltaan erilaisissa olosuhteissa.³⁵

Hiiret jaettiin neljään ryhmään, jotka elivät keskenään erilaisissa ympäristöissä.

Nämä elinympäristöt sisälsivät

1. vain kuiviketta
2. kuiviketta ja pesämateriaalia
3. enemmän kuiviketta, sekä lisäksi pesämateriaalia, piilopaikka ja enemmän tilaa korkeussuunnassa
4. luonnollista elinympäristöä mukailevat (semi-naturalistic) olosuhteet, sisältäen viikoittain vaihtuvat virikkeet.³⁶

Tutkijat havaitsivat, että mitä enemmän hiirillä oli virikkeitä, sitä paremmin ne voivat. Hyvinvoinnin paraneminen näkyi stereotyyppisen käyttäytymisen ja ahdistuneisuuden vähenemisenä ja lisäksi sekä yksilöiden kasvutahdin lisääntymisenä että fyysisen stressin vähenemisenä.³⁷

Asiaa ei ole tutkittu uroshiirillä, joten ei tiedetä, pitävätkö naaraiden osalta tehdyt havainnot paikkansa myös niiden kohdalla.³⁸

Hiirten on sanottu sopeutuvan mutkattomasti pieneen tilaan ja mukauttavan käyttäytymistään käytettävissä olevan tilaan. Oletetusta sopeutuvaisuudestaan huolimatta laboratorioympäristö saattaa kuitenkin mitä todennäköisimmin vaarantaa hiirten hyvinvoinnin ja heikentää niiden mahdollisuuksia normaaliin käyttäytymiseen.^39,40

Sukupolvien ajan laboratorioissa eläneiden rottien tiedetään vapauteen päästessään alkavan käyttäytyä villien esi-isiensä tavoin⁴¹. Ei ole syytä olettaa, ettei sama pätisi myös hiiriin, vaikka asiaa ei liene niiden osalta erikseen tutkittukaan. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun pohtii jyrsijöiden hyvinvoinnin tasoa laboratorio-oloissa.

Vaihtoehtoja on

Koe-eläintoimintaa ohjaa 3R-periaate. Se tähtää eläinkokeiden korvaamiseen muilla menetelmillä (replacement), kokeissa käytettävän eläinmäärän vähentämiseen (reduction) ja koe-eläinten elinolosuhteiden parantamiseen (refinement)⁴². Euroopan unionin koe-eläindirektiivi velvoittaa jäsenmaita eläinkokeiden määrän vähentämiseen⁴³. Lisäksi lainsäädäntöömme on kirjattu eläinkokeista luopumisen tavoite⁴⁴.

Suomessa on kehitetty eläinkokeita korvaavia menetelmiä pitkään, ensin Tampereen yliopistolla toimineessa FICAM-eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmäkeskuksessa ja sittemmin sen jalanjälkiä seuranneessa, niin ikään Tampereella toimivassa FHAIVE-tutkimuskeskuksessa.⁴⁵

Eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehitystyö on kamppaillut rahoitusvaikeuksissa pitkään, mikä lienee ollut osasyy vaihtoehtomenetelmien kehitystyön ja käyttöönoton hitauteen⁴⁶. Merkkejä eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämisen tärkeyden tunnistamisesta on kuitenkin ilmassa, sillä FHAIVE-tutkimuskeskukselle on muutaman viime vuoden aikana myönnetty useita merkittäviä tutkimusapurahoja esimerkiksi EU:lta ja Suomen Akatemialta⁴⁷. Lisäksi yli 1,4 miljoonaa eurooppalaista allekirjoitti elokuussa 2022 sulkeutuneen eurooppalaisen Save Cruelty Free Cosmetics -kansalaisaloitteen eläinkokeettoman Euroopan puolesta⁴⁸. Toivoa siis on, että tulevaisuuden Eurooppa on eläinkokeeton.

Eläinkokeille on olemassa kosolti vaihtoehtoja ja niitä kehitetään jatkuvasti lisää.

Eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä ovat esimerkiksi:

• solu-, kudos-, ja elinviljelmät
• ihmiskudosmallit
• tietokonemallit ja tekoäly
• vapaaehtoiset ihmiset
• epidemologiset tutkimukset.^49,50,51

Lisäksi esimerkiksi perinnöllisiin sairauksiin, käyttäytymiseen, sekä neurologisiin ja mielen sairauksiin liittyvää tutkimusta voidaan tehdä myös kansalaistieteenä, eli yksityishenkilöiden omistamilla lemmikki- ja tuotantoeläimillä ilman erillisten tavoitekasvatettujen laboratorioeläinten tarvetta. Tällaista tutkimusta tehdään tällä hetkellä esimerkiksi Helsingin yliopistossa muun muassa professori Hannes Lohen Koirien⁵² ja kissojen⁵³ geenitutkimusryhmässä. 

Biopankit, eli biologisten näytteiden keskitetyt kokoelmat, voivat olla yksi tulevaisuuden vaihtoehto eläinkokeille⁵⁴. Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä kerää ja ylläpitää sekä koirien⁵⁵ että kissojen⁵⁶ verinäytteistä koostuvia biopankkeja. Koirista ja kissoista saatavasta tutkimustiedosta voi olla hyötyä myös ihmisten sairauksien tutkimisessa, sillä niiden tiedetään olevan melko hyviä eläinmalleja monille ihmisten sairauksille^57,58. Lisäksi Suomesta löytyy muutama ihmistenkin biopankki⁵⁹.

Mitä minä voin tehdä?

• Tue eläinkokeille vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehitystyötä.
• Anna eläimestäsi näyte koirien tai kissojen biopankkiin ja vastaa tutkijoiden käyttäytymis- ja terveyskyselyihin oman eläimesi osalta.
• Anna näyte ihmisten biopankkiin.
• Täytä kudosluovutuskortti, jonka avulla voit olla mukana edistämässä solu-, kudos- ja elinviljelmien ylläpitoa⁶⁰
• Suosi sertifioidusti eläinkokeetonta kosmetiikkaa ja kodin kemikaaleja.^61,62
• Levitä sanaa.

---

Vaikka vaihtoehtoiset menetelmät eivät vielä tällä hetkellä täysin korvaakaan eläinkokeita, on ehdottoman tärkeää, että niitä kehitetään aktiivisesti ja riittävin resurssein. Näin varmistetaan, että eläinkokeista luopuminen on mahdollista tulevaisuudessa.

---

Juttua päivitetty 6.6.2024: Koe-eläinten käyttöä ja toimenpiteiden haitta-asteita koskevan osion tiedot ja sen myötä myös lähdeluettelo ja blogin etusivulla näkyvä esittelyteksti päivitetty ajan tasalle.

Juttua päivitetty 24.4.2024: Hevosten unitutkimusta koskeva vanhentunut tieto poistettu.

Juttua päivitetty 24.4.2023 klo 21:11: EU:ssa tieteeseen käytettyjen eläinten määriä koskevat tiedot lähdetietoineen päivitetty ajan tasalle.

Juttua päivitetty 24.4.2023 klo 16:58: Vanhentuneita linkkejä korjattu toimiviksi. ”Mitä sinä voit tehdä?” -listausta päivitetty ja lisätty maininta sertifioidusti eläinkokeettoman kosmetiikan ja kodinpuhdistusaineiden suosimisesta lähdetietoineen. Lisäksi suomalaista eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien tutkimus- ja kehitystyötä koskeva osio päivitetty ajan tasalle.

---

Lähdeviitteet:

1. avi.fi (n.d.)
2. avi.fi (n.d.)
3. mmm.fi (n.d.)
4. avi.fi (n.d.)
5. elaintieto.fi (2021)
6. mmm.fi (2015)
7. Jirkof ym. (2019)
8. mmm.fi (2015)
9. smithsonianmag.com (2019)
10. Bailoo ym. (2018)
11. Jirkof ym. (2019)
12. Latham & Mason (2004)
13. Latham & Mason (2004)
14. Latham & Mason (2004)
15. taconic.com (2019)
16. Latham & Mason (2004)
17. Latham & Mason (2004)
18. Elin M. Weber (2015)
19. Weber ym. (2007)
20. Morello ym. (2020)
21. NC3RS.org (n.d.)
22. NC3RS.org (n.d.)
23. edilex.fi (2013)
24. Latham & Mason (2004)
25. Latham & Mason (2004)
26. Brianna Gaskill (2014)
27. Brianna Gaskill (2014)
28. Brianna Gaskill (2014)
29. Brianna Gaskill (2014)
30. Jirkof ym. (2019)
31. Jirkof ym. (2019)
32. Jirkof ym. (2019)
33. Makowska ym. (2019)
34. Latham & Mason (2004)
35. Bailoo ym. (2018)
36. Bailoo ym. (2018)
37. Bailoo ym. (2018)
38. Bailoo ym. (2018)
39. Latham & Mason (2004)
40. Jirkof ym. (2019)
41. smithsonianmag.com (2019)
42. research.tuni.fi (n.d.) a
43. research.tuni.fi (n.d.) b
44. elaintieto.fi (2020)
45. norecopa.no (n.d.)
46. voima.fi (2014)
47. research.tuni.fi (n.d.) b
48. eurogroupforanimals.org (n.d.)
49. Helena Telkänranta (2011)
50. Riku Rinta-Jouppi (2018)
51. NIH Grants and Funding (n.d.)
52. koirangeenit.fi (n.d.)
53. kissangeenit.fi (n.d.) a
54. thl.fi (2019)
55. helsinki.fi (2018)
56. kissangeenit.fi (n.d.) b
57. Hannes Lohi (2016)
58. kissangeenit.fi (n.d.) c
59. biopankki.fi (n.d.)
60. jvws.org (n.d.)
61. crueltyfreeinternational.org (n.d.)
62. animalia.fi (n.d.)

Lähdetiedot:

animalia.fi (n.d.). Eläinkokeettoman kosmetiikan lista

avi.fi (n.d.). Vuoden 2022 tilastot koe-eläinten käytöstä

Jeremy D. Bailoo, Eimear Murphy, Maria Boada-Saña, Justin A. Varholick, Sara Hintze, Caroline Baussière, Kerstin C. Hahn, Christine Göpfert, Rupert Palme, Bernhard Voelkl & Hanno Würbel (2018). Effects of Cage Enrichment on Behavior, Welfare and Outcome Variability in Female Mice. Front. Behav. Neurosci., 26 October 2018 | https://doi.org/10.3389/fnbeh.2018.00232

biopankki.fi (n.d.). Suomen biopankit

crueltyfreeinternational.org (n.d.). Cruelty Free International

edilex.fi (2013). Pitopaikkoja ja hoitoa koskevat eläinlajikohtaiset vaatimukset

elaintieto.fi (2021). Koe-eläinten hyvinvointi. Eläinten hyvinvointi Suomessa III -raportti, Eläinten hyvinvointikeskus

elaintieto.fi – Tiina Kauppinen (2020). Koe-eläinten käyttöä pyritään vähentämään. Julkaistu: 22.5.2020

eurogroupforanimals.org (n.d.). Save Cruelty Free Cosmetics

Brianna Gaskill (2014). Aggression in Laboratory Mice: Potential Influences and How to Manage It? WINTER 2014 | THE ENRICHMENT RECORD. https://www.research.uky.edu/uploads/aggression-lab-mice

Helena Telkänranta (2011). Kuinka vapauttaa koe-eläimet. Tiede 8/2011

helsinki.fi (2018). Yli 65 000 suo­ma­lais­koi­raa on jät­tä­nyt näyt­teen bio­pank­kiin – gee­ni­tut­ki­mus auttaa sekä koi­ria että ih­mi­siä. Julkaistu: 29.1.2018

Paulin Jirkof, Juliane Rudeck & Lars Lewejohann (2019). Assessing Affective State in Laboratory Rodents to Promote Animal Welfare—What Is the Progress in Applied Refinement Research? Animals 2019, 9, 1026; doi:10.3390/ani9121026

jvws.org (n.d.). Kudosluovutuskortti

kissangeenit.fi (n.d.) a. Professori Hannes Lohen kissojen geenitutkimus

kissangeenit.fi (n.d.) b. DNA-pankki

kissangeenit.fi (n.d.) c. Yhteinen tautiperintömme

koirangeenit.fi (n.d.) Professori Hannes Lohen koirien geenitutkimus

Naomi Latham & Georgia Mason (2004). From house mouse to mouse house: the behavioural biology of free-living Mus musculus and its implications in the laboratory. Applied Animal Behaviour Science 86 (2004) 261–289

Hannes Lohi (2016). Mitä koirien geenit ovat meille opettaneet? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2016;132(13):1200-2. https://www.duodecimlehti.fi/duo13217

I. Joanna Makowska, Becca Franks, Cathy El-Hinn, Tina Jorgensen & Daniel M. Weary (2019). Standard laboratory housing for mice restricts their ability to segregate space into clean and dirty areas. Scientific Reports volume 9, Article number: 6179 (2019)

mmm.fi (n.d.). Kysymyksiä ja vastauksia koe-eläimistä

mmm.fi (2015). Tokes  – Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta. Hyväksytty 16.9.2015

Morello GM, Hultgren J, Capas-Peneda S, Wiltshire M, Thomas A, Wardle-Jones H, et al. (2020) High laboratory mouse pre-weaning mortality associated with litter overlap, advanced dam age, small and large litters. PLoS ONE 15(8): e0236290. https://doi.org/10.1371/journal. pone.0236290

NC3RS.org (n.d.). Housing and Husbandry: Mice

NIH Grants and Funding (n.d.). When Are Alternatives to Animals Used in Research?

research.tuni.fi (n.d.) a. FICAM: 3R-konsortio

research.tuni.fi (n.d.) b. FHAIVE

Riku Rinta-Jouppi (2018). Tekoäly haastaa eläinkokeet. Kemia 5/2018

smithsonianmag.com – Sam Schipani (2019). The History of the Lab Rat Is Full of Scientific Triumphs and Ethical Quandaries. Julkaistu: 27.2.2019.

taconic.com – Caroline Horizny (2019). THE BENEFITS OF ENVIRONMENTAL ENRICHMENT FOR LABORATORY MICE. Julkaistu: 4.9.2019.

thl.fi (2019). Näytteiden ja tietojen käyttö tutkimuksessa. Päivitetty: 11.9.2019

Voima.fi (2014). Eläinkokeet eivät loppuneetkaan. Julkaistu: 18.3.2014

Elin M. Weber (2015). Pup Mortality in Laboratory Mice Influence of Maternal Behaviour and Housing Environment.

Weber, Elin & Olsson, Anna & Algers, Bo. (2007). High mortality rates among newborn laboratory mice – Is it natural and which are the causes?. Acta Veterinaria Scandinavica. 49. 10.1186/1751-0147-49-S1-S8.

---

Lue myös: Elämä eläintarhassa: unelmaa, painajaista vai jotain siltä väliltä?