Kuva: pixabay.com | Kuvituskuva
Kissojen valvomaton ulkoilu on puhuttanut paljon viime aikoina. Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta hoputtaa lainsäätäjiä kieltämään kissojen valvomattoman ulkoilun lailla, navetoissa ja hevostalleilla hiirikissoina toimivia yksilöitä lukuun ottamatta1.
Mutta tarvitaanko hiirikissoja lopulta ollenkaan? Mitä enemmän asiaa pohdin, sitä vahvemmin kallistun sille kannalle, että hiirikissojen aika on ohi. Jos ”tuholaisia” täytyy syystä tai toisesta ryhtyä torjumaan, mielestäni tehtävään on paras rekrytoida asiansa osaava rottakoira
Tässä muutama syy, miksi:
1. Eläimen oma turvallisuus
Koiran omasta turvallisuudesta on helpompi huolehtia ja sen liikkumatilaa rajata. Toisin kuin kissan kohdalla, jahdissa rottakoiran mukana on aina myös ohjaaja, eli ihminen.2
2. Saalistuskäyttäytymisen kohdentaminen
Koiran saalistuskäyttäytymistä on kissaa helpompi kohdentaa haluttuihin saaliseläimiin, sillä ihminen on tilanteessa läsnä ja koira todennäköisesti koulutettu tekemään yhteistyötä ihmisen kanssa.3
Maaseudulla elävien ja valvomattomasti ulkoilevien kissojen puolestaan tiedetään saalistavan pääosin jyrsijöitä4, mutta niiden saaliseläimissä on havaittavissa jonkin verran vuodenaikojen välistä vaihtelua5. Kissan kitaan saattaa siis vuodenajasta riippuen päätyä myös muun muassa matelijoita ja lintuja, sekä toivottujen hiirten ja rottien ohella myös suojeltujen ja harvinaisten jyrsijälajien edustajia6.
3. Saaliseläimen hyvinvointi
Kuolema koiran hampaissa lienee olemassa olevista vaihtoehdoista jyrsijän kannalta armeliain. Siinä missä rottakoira tappaa saaliinsa pääsääntöisesti nopeasti ja tehokkaasti7, kissojen tappotyyleissä ja -nopeuksissa esiintyy enemmän eri tekijöiden vaikutuksista johtuvaa yksilöllistä vaihtelua sekä mahdollisesti pitkittyneitä ja saaliseläimen kannalta piinallisia tilanteita8.
4. Saalistamisen tehokkuus
Kissa ei välttämättä ole maineensa veroinen rotanpyytäjä. Varsinaisen rotanpyynnin sijaan se saattaakin vain säikyttää rotat pakenemaan pois näkyvistä, ja täten luoda illuusion rottien määrän vähenemisestä. Kyseinen ilmiö on havaittu kaupunkikissoilla, mutta en tiedä, onko sitä maalaiskissoilla tutkittukaan. Tämä kannattaa kuitenkin pitää mielessä pohtiessaan ratkaisuja tallin tai navetan jyrsijäongelmaan.9
5. Zoonoosit
Kissa toimii kantajana sellaisille zoonooseille, jotka eivät koirassa viihdy. Kissan rooli on välttämätön esimerkiksi ihmissikiölle vaarallisen toksoplasma-alkueläimen elinkierrossa. Toksoplasma leviää kissan ulosteista ympäristöön, ympäristöstä ihmisen ruokaan ja huonolla tuurilla ruuasta ihmiseen.10
6. Myrkytysvaara
Kissat saattavat myrkytettyjä jyrsijöitä syödessään joutua hengenvaaraan altistuessaan rotanmyrkkyinä käytetyille aineille, kuten alfakrolaloosille11, 12. Koirat eivät yleensä syö, eivätkä rotastustilanteissa saakaan syödä, saalistamiaan jyrsijöitä, joten ne eivät lähtökohtaisesti altistu rotanmyrkyille samassa mittakaavassa kuin kissat13, 14. Kissojen on myös havaittu olevan koiria herkempiä alfakrolaloosille, mikä tekee tästä nimenomaisesta rotanmyrkystä vaarallista juuri niille15.
Koiran tehokkuudesta jyrsijöiden pyytäjänä ei taida juurikaan olla tutkittua tietoa, tai minä en ainakaan onnistunut sitä kaikista yrityksistä huolimatta löytämään. Kokemusperäiset esimerkit viittaavat kuitenkin siihen, että esimerkiksi monet terrierit ovat rotanpyytäjinä sangen tehokkaita ja nopeita, eivätkä kaikissa tapauksissa välttämättä tarvitse mainittavasti enempää koulutusta tehtäväänsä kuin kissatkaan16. Ja vaikka rottakoiran kouluttamisen eteen pitäisikin nähdä joiltain osin vähän enemmän vaivaa, on se taatusti kaiken käytetyn ajan ja nähdyn vaivan arvoista!
Olemassa olevan tiedon nojalla en saata nähdä muuta syytä sille, että talleille ja navetoihin on pakko hankkia juuri hiirikissoja, kuin asenteet, joiden mukaan koiran hankkiminen sitoo enemmän ja siihen on lähtökohtaisesti kissan hankintaa korkeampi kynnys. Kissa kun on helppo päästää itsekseen ovesta ulos “toteuttamaan itseään” ja hoitamaan tehtäviään ”tuholaistorjujana”, vaikka eläimen jättämisen oman onnensa nojaan ilman valvontaa ei pitäisi olla hyväksyttävää sen enempää kissan kuin minkään muunkaan ihmisen vastuulla olevan eläimen kohdalla.
Lähdeviitteet:
1. Mmm.fi, 2021
2. Tukes.fi, n.d.
3. Themongrolhoard.com, n.d.
4. Kauhala ym. 3025
5. Krauze-Kryz ym. 2017
6. Krauze-Kryz ym. 2017
7. Chantelle Edmunds, 2020
8. J. Bradshaw, 2009
9. Parsons ym. 2018
10. Terveyskirjasto.fi, 2019
11. Tarja Nyyssönen, 2019
12. Tukes.fi, 2019
13. Marc Santia, 2012
14. Tukes.fi, n.d.
15. Tukes.fi, 2019
16. Chantelle Edmunds, 2020
Lähteet:
J. Bradshaw (2009). Behaviour of Cats. The Ethology of Domestic animals, 2nd edition: Introductory Text. Toim. P. Jensen, CABI, 2009, s. 206
Chantelle Edmunds – dailymail.co.uk (2020). The Rat Pack! Eight terriers kill record 700 rodents in just seven hours – after desperate farmer called in handlers in bid to fix vermin crisis once and for all. Julkaistu: 19.1.2020
Kaarina Kauhala, Kati Talvitie & Timo Vuorisalo (2015). Free-ranging house cats in urban and rural areas in the north: useful rodent killers or harmful bird predators? Journal of Vertebrate Biology, 64(1), 45-55 (2015). doi.org/10.25225/fozo.v64.i1.a6.2015
Krauze-Gryz, D., Żmihorski, M. & Gryz, J. (2017). Annual variation in prey composition of domestic cats in rural and urban environment. Urban Ecosyst 20, 945–952 (2017). https://doi.org/10.1007/s11252-016-0634-1
Marjo Latvanen – kouvolansanomat.fi (2017). Valkealassa asuvat terrierit Lennart ja Victoria jahtaavat rotat ulos perheen lampolasta. Julkaistu: 30.7.2017
Mmm.fi (2021). KIIREHTIMISPYYNTÖ KISSOJEN VAPAAN ULKOILUN KIELTÄMISEKSI LAISSA. Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta 21.1.2021
Tarja Nyyssönen – yle.fi (2019). Jopa sadat kissat saaneet outoja oireita ja ainakin yksi pitänyt lopettaa, syynä uusi hiirenmyrkky: ”Se kouristeli ja pupillit olivat laajentuneet”. Julkaistu: 12.12.2019
Michael H. Parsons, Peter B. Banks, Michael A. Deutsch & Jason Munshi-South (2018). Temporal and Space-Use Changes by Rats in Response to Predation by Feral Cats in an Urban Ecosystem. Front. Ecol. Evol., 27 September 2018. https://doi.org/10.3389/fevo.2018.00146
Marc Santia – nbcnewyork.com (2012). The Rat-Hunting Dogs of New York City. Julkaistu: 10.10.2012
Terveyskirjasto.fi (2019). Toksoplasmoosi. Julkaistu: 28.10.2019
Themongrolhoard.com (n.d.) Training
Tukes.fi (2019). Suomen ensimmäinen alfakloraloosimyrkytys varmistettu lemmikkieläimellä. Julkaistu: 18.3.2019
Tukes.fi (n.d.). Jyrsijätorjunnan hyvän käytännön ohje
Lue myös: Kissanruokien markkinointi: mikä siinä mättää?
Oletko kuullut Joseph Carterista (The Mink Man Youtubessa)? Hän on kouluttanut rottakoirien lisäksi minkkejä auttamaan tuhoeläinongelmissa. Uusimmassa projektissaan hän kouluttaa Argus varaania metsästämään hiiriä. Monet hänen videoistaan on aika raakaa katsottavaa, mutta minkki+koira tiimi näyttää toimivan hyvin jyrsijäpopulaatiota vastaan.
Moikka! Enpä ole tästä projektista aikaisemmin kuullutkaan. Kiitos vinkistä, tutustun. Käsittääkseni Helsingissä on käytetty frettejä citykanin pyyntiin, joten varmasti minkki menee siinä missä frettikin. Kyseessä kun on kuitenkin joka tapauksessa tilanne, jossa ihminen on koko ajan paikalla ja perillä siitä, missä mennään (toisin kuin kissan kohdalla).
Ja ihanteellisintahan toki olisi näiden ongelmien mahdollisimman tehokas ennaltaehkäisy, mutta niissä tilanteissa joissa ongelma on jo päässyt syntymään ja paisumaan, koen koiran tai vaikkapa koira + minkki -kombon myös niiden saaliseläinten (hiiri, rotta) kannalta armeliaimmaksi.
Suomessa minkki on kielletty lemmikkinä vieraslajiasetuksella, eli minkin pitäminen vaatii turkistarha- tai eläintarhaluvat. Eli Suomessa minkin hankkiminen tuholaistorjuntaan ei onnistu.
Hei Susanna. Minkki on Suomessa varmastikin poissuljettu vaihtoehto juurikin mainitsemistasi syistä. Frettejä, eli kesyhillereitä, on kyllä Suomessakin käytetty citykanien pyyntiin. Itse henkilökohtaisesti pidän kuitenkin koiraa parhaana vaihtoehtona, jos niitä jyrsijöitä on pakko ”torjua”.
Seuran ja sivuston tarkoitus perä on hyvä, mutta tämä artikkeli on ihan paskan jauhantaa. Meidän kissa on varmasti paljon onnellisempi, kuin teidän kerrostaloissa asuvat pulskat kissat, joita saatatte ainoastaan käyttää hyppyyttämässä jonkun putken yli. Saalistaessa kissa pääsee toteuttamaan lajilleen tyypillistä toiminta tapaa, vaikka ruokaa saa niin paljon kuin haluaa. Myrkky tai loukku ja kissa ei ole hyvä yhdistelmä, siksi meillä ei myrkkyjä tai loukkuja käytetä. Ja tälläiset ”rotta/hiiri koirat” ovat varsinainen vitsin aihe maaseudulla. Kirjoittaja tuskin koskaan on oikeaa hiirtä tai rottaa nähnyt saatikka tiedä niiden käyttäytymistä. Ne liikkuvat lähinnä vain öisin, koiralle ja omistajalle ne eivät edes näyttäydy vaikka seisoisi kahdeksan tuntia mielestään tarpeeksi hiljaa. Jossain muualla Euroopassa voivat tuholaiset olla yhtä kesyjä kuin Helsingin pulut, mutta maalla ne saa kiinni vain kissa ja loukku.
T. Navetta kissan omistaja
Moikka, ja kiitos palautteestasi.
Oikaisen heti pari virhettä: olen nähnyt rotan, enkä asu kerrostalossa. Kissani ovat myöskin ihannepainossaan joka iikka. Yksi niistä sai kehuja loistavasta yleis- ja ravitsemuskunnostaan eläinlääkäriltä aivan hiljattain, eikä muidenkaan osalta ole ollut huomauttamista.
Oikein hyvää alkanutta kevättä!