Taivaan täydeltä kärsimystä

Kuvat: Ari K. & pixabay.com | Kuvituskuva, kuvan eläin ei liity tapaukseen.
Tekstiä päivitetty 31.12.2023


Vuosi on taas vaihtumaisillaan ja uusi vuosi tullaan todennäköisesti jälleen kerran ottamaan vastaan ilotulituksen välkkeen ja paukkeen saattelemana. Siksipä haluaisinkin näin uudenvuoden kynnyksellä lausua teille sanasen ilotulitteista, niiden eläimille aiheuttamista hyvinvointiongelmista ja siitä, millainen määrä kärsimystä uudenvuoden viettoon mahtuu.


Ilotulituksen kaltainen yllättävä, voimakas, ennustamaton ja hallitsematon ääni on omiaan aiheuttamaan eläimelle pelkoa ja stressiä. Eläinten tiedetään myös olevan joissain määrin ihmisiä herkempiä jatkuvalle metelille, joten ennakoimattoman ja hallitsemattoman rytinän vaikutuksia eläimen hyvinvointiin ei senkään puolesta käy kiistäminen. Voimakkaiden äänten lisäksi myös ilotulituksiin liittyvät kirkkaat ja välkkyvät valot saavat eläimissä aikaan pelkoa ja pakokauhua.1

Psyykkisen stressin lisäksi ilotulitukset saattavat altistaa niitä pelkäävän eläimen myös fyysisille vaurioille eläimen yrittäessä paeta ja piiloutua yllään paukkuvia ja välkkyviä raketteja ja teloessa itsensä aitoihin tai muihin ympärillä oleviin rakenteisiin. Raketit saattavat koitua niitä säikähtäneen eläimen kohtaloksi myös silloin, kun henkensä edestä pakeneva eläin juoksee päätä pahkaa vaikkapa suoraan auton alle.2


Lähikuva ruskean hevosen silmästä, jossa silmänvalkuainen on näkyvillä.

Rakettien pauke ja välke aiheuttavat eläimelle potentiaalista kärsimystä riippumatta siitä, onko se kesy vai villi, tai asuuko se ihmisen elinpiirissä vai sen ulkopuolella.


Kuva: pixabay.com | Kuvituskuva, kuvan eläin ei liity tapaukseen.


Ilotulitusrakettien aiheuttama kärsimys on laajamittaista

Rakettien pauke ja välke aiheuttavat eläimelle potentiaalista kärsimystä riippumatta siitä, onko se kesy vai villi, tai asuuko se ihmisen elinpiirissä vai sen ulkopuolella. 

Tuotantoeläimet kärsivät rakettien paukkeesta

Voimakkaiden vieraiden äänten on tutkimuksissa havaittu nostavan sekä sikojen sydämensykettä että lampaiden hengitystiheyttä. Tuotantoeläinten joukosta löytyy useita saaliseläinlajeja, jotka saattavat säikkyessään ja pakokäyttäytymistä ilmentäessään satuttaa itsensä aitoihin tai muihin ympärillä oleviin rakenteisiin.3

Hevoset kärsivät rakettien paukkeesta

Hevoset ovat säikkyjä saaliseläimiä, joilla on voimakas pakoreaktio. Uudessa Seelannissa toteutetun kyselytutkimuksen mukaan 79 % kyselyyn vastanneista hevosenomistajista kertoi hevostensa olleen ilotulituksen aikana joko ahdistuneita tai todella ahdistuneita. Lisäksi 35 % omistajista kertoi hevostensa juosseen ilotulituksen säikäyttäminä tarhojen aidoista läpi. 26 % hevosille syntyi tässä rytäkässä vaurioita, joista 7 % vakava-asteisia ja usein eutanasiaan johtavia raajojen murtumia.4,5

Vuosien 2010-2022 aikana Britanniassa on hevosjärjestö British Horse Societyn (BHS) mukaan tapahtunut yhteensä yli 1 120 ilotulitteisiin liittyvää raportoitua onnettomuutta. Järjestön tiedossa olevista tapaturmista 291 johti hevosen ja 75 ihmisen loukkantumiseen. Lisäksi 42 ilmoitetuista tapaturmista on johtanut hevosen kuolemaan. Lukujen epäillään olevan todellisuudessa paljon suurempia, sillä järjestön tietoon arvioidaan tulevan vain noin kymmenesosa kaikista ilotulitteiden hevosille Britanniassa aiheuttamista tapaturmista.6,7

Koirat kärsivät rakettien paukkeesta

Eräiden tutkimusten mukaan ilotulitukset ovat yleisin syy koiran pelolle ja joidenkin arvioiden mukaan jopa 45 % koirista ilmentää niihin liittyvää pelkoa8. Ääniarkuuden ylipäätään tiedetään olevan koirilla melko yleistä, sillä esimerkiksi tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan joka kolmannella koiralla esiintyy ääniarkuutta9. Pakokauhun vallassa pakeneva koira saattaa myös juosta päätä pahkaa suoraan auton alle, usein kohtalokkain seurauksin. On myös mahdollista, että kerran ilotulitusraketteja säikähdettyään koira alkaa yleistää pelkonsa ilotulitusten ohella myös muihin samankaltaisiin räjähtäviin ääniin, kuten ukkoseen10.


Valkoisen kissan kuono ja viikset pilkistävät sohvan sisältä.

Nyt jo edesmennyt kissamuorimme Nami oli eläessään pahasti paukkuarka. Tämä kuvan näky olikin meille uudestavuodesta toiseen varsin tuttu Namin vetäytyessä sohvan sisälle piiloon rakettien pauketta ja välkettä. Kissa ilmentääkin pelkoaan usein passiivisesti piiloutumalla, jolloin sen kokema pelko saattaa jäädä helposti omistajaltakin huomaamatta.


Kuva: Ari K.


Kissat kärsivät rakettien paukkeesta

Kissojen ääniarkuudesta on olemassa vähemmän tietoa kuin koirien vastaavasta. Suuntaa-antavaa käsitystä aiheesta meille kuitenkin tarjoaa eläinlääkäreiden hyväntekeväisyysjärjestö PDSA:n tuottama eläinten hyvinvointiraportti vuodelta 2022. Raportin mukaan 30 % brittiläiskissoista pelkää ilotulituksia.11

Kissan pelko saattaa jäädä omistajalta helposti huomaamatta, sillä kissa ilmentää pelkoa usein passiivisesti, kuten piiloutumalla. Se ei siis pyöri ihmisen ympärillä samalla tavalla levottomasti läähättäen ja äännellen, kuin raketteja stressaava koira.12


Lähikuva punaruskean kanin kasvoista

Kanit ja muut lemmikkeinä pidettävät pienet saaliseläimet vaikuttaisivat olevan erittäin herkkiä pelkäämään ilotulituksia. Kaneja tiedetään jopa kuolleen ilotulitusten aiheuttamaan pelkoon.


Kuva: Pexels/pixabay.com


Kanit ja marsut kärsivät rakettien paukkeesta

Vaikka ilotulitusten vaikutuksista lemmikkeinä pidettäviin ”pikkueläimiin” on tällä hetkellä olemassa vielä sangen vähän tutkittua tietoa, tiedetään lemmikkikanien ja -marsujen voivan pelätä ilotulitusraketteja. Eläinlääkäreiden hyväntekeväisyysjärjestö PSDA:n mukaan jopa 16 % brittiläisistä lemmikkikaneista pelkää ilotulituksia13. Erääseen kanin- ja marsunomistajille suunnattuun tutkimuskyselyyn vastanneista (N 611) kaninomistajista 39 % kertoi kaninsa ja 41 % marsunomistajista (N 354) marsunsa pelkäävän ilotulituksia14.

Ilotulitteiden kanille aiheuttama pelko voi ilmetä esimerkiksi pakenemisena, piiloutumisena, vartalon tärinänä, jalkojen tömistelynä, liikkumattomuutena, ja/tai ruokahaluttomuutena15,16. Tiedetäänpä kaneja kuolleenkin niiden kodin lähiympäristössä ammuttujen ilotulitteiden aiheuttamaan pelkoon17.

Marsun ilotulitepelko taas saattaa ilmetä muun muassa piiloutumisena, ääntelynä ja/tai vartalon tärinänä.18

Kanien ja marsujen ohella ilotulitteet aiheuttavat todennäköisesti pelkoa ja stressiä muillekin lemmikkeinä pidettäville pienille saaliseläimille, kuten hiirille, rotille ja hamstereille.19,20

Eläintarhaeläimet kärsivät rakettien paukkeesta

Ilotulitusrakettien vaikutuksista vankeudessa elävien luonnoneläinten hyvinvointiin on toistaiseksi vielä melko vähän tutkittua tietoa. Joitain viitteitä siitä on kuitenkin saatu, että rakettien pauke aiheuttaa stressiä eläintarhaeläimille. Eläintarhoissa tai muutoin vankeudessa elävillä luonnoneläimillä ei myöskään ole samanlaista mahdollisuutta paeta pelon aiheuttajaa, kuin luonnossa elävillä lajitovereillaan, mikä saattaa osaltaan pahentaa niiden kokemaa stressiä.21

Luonnoneläimet kärsivät rakettien paukkeesta

Voimakkaiden äänten vaikutuksia luonnoneläimiin on vaikea arvioida, mutta joitain viitteitä ilotulitusrakettien vaikutuksista luonnoneläimiin on tutkimuksissa kuitenkin saatu.22

Esimerkiksi erään alankomaalaistutkimuksen mukaan uudenvuoden ilotulitukset aikaansaavat linnuissa voimakkaan pakoreaktion. Rakettien paukkeen alkaessa tuhannet linnut lensivät monen sadan metrin korkeuteen, kun niiden lentokorkeus jää normaalitilanteissa alle sataan metriin. Jotkut linnuista lensivät kilometrikaupalla ennen asettumista paikoilleen, ja saattoivat pysyä ilmassa yhtäjaksoisesti yli 30 minuuttia.23


Voimakkaalla hetkellisellä pakoreaktiolla voi olla linnuille monenlaisia negatiivisia vaikutuksia, se 
  • saattaa häiritä linnun nukkumista, lepäämistä tai ruokailua
  • vie paljon energiaa, mikä on pois muusta toiminnasta
  • saattaa pakottaa linnut asettumaan uusille alueille, joihin sopeutuminen vaatii veronsa
  • saattaa pakottaa linnut lentämään sellaisissa sääolosuhteissa, joissa ne muutoin välttelisivät lentämästä
  • saattaa aiheuttaa linnuille fyysisiä vaurioita niiden törmäillessä ympärillä oleviin rakenteisiin
  • saattaa heikentää yksilön vastustuskykyä.24

Vaikka raketit eivät siis välttämättä koidukaan linnuille suoranaisesti kuolemaksi, ne saattavat kuitenkin välillisesti lisätä lintukuolleisuutta. Myös ilotulitteista ympäristöön leviävät roskat saattavat väärään paikkaan eksyessään vaarantaa sekä tuotantoeläinten, hevosten että luonnoneläinten hyvinvoinnin. Lisäksi alankomaalaistutkijat uskovat ilotulitusten vaikuttavan lintujen ohella muihinkin luonnonvaraisiin eläimiin.25, 26


Keltaisia räiskyviä ilotulitteita mustalla taivalla

Ilotulitukset, meidän ihmisten mielestä kiehtovia ja kauniita, eläinten mielestä todennäköisesti aivan jotain muuta.


Kuva: pixabay.com


Rakettien aiheuttamaa pelkoa ja stressiä ei voi poistaa

Ilotulitusten kissoille ja koirille aiheuttamaa pelkoa ja stressiä voi yrittää lievittää viemällä ne pahimman räiskeen ajaksi jonnekin rauhallisempaan paikkaan, pois välkkeen ja paukkeen keskeltä. Lisäksi ilotulitteiden vaikutusta voi yrittää peittää musiikilla sekä sulkemalla verhot ja sälekaihtimet. Tuotantoeläimet, hevoset ja eläintarhaeläimet elävät kuitenkin melko erilaisessa ympäristössä kuin kanssamme samojen seinien sisällä asuvat kissat ja koirat, eikä niiden muuttaminen toiseen paikkaan ilotulituksen ajaksi ole välttämättä mahdollista. Täten kotiseiniemme ulkopuolella asuviin eläimiin ei voi soveltaa samoja neuvoja kuin niiden sisällä asuviin, eikä kotiemme ulkopuolella asuvien eläinten ilotulitusten aiheuttaman pelon lievittämiseksi välttämättä ole tehtävissä juuri mitään.27

Sanomattakin lienee selvää, että eläinten suojeleminen ilotulitulitteen vaaroilta on sitäkin vaikeampaa luonnonvaraisten eläinten kohdalla. Niiden osalta ainoa keino minimoida ilotulitteiden aiheuttama haitta on pidättäytyä ampumasta raketteja, tai ainakin vähentää ilotulitteiden käyttöä tuntuvasti. Eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi ilotulitteiden ampumispaikan valinnassa tulisi myös noudattaa erityistä harkintaa, ja jättää eläinten kannalta keskeisimmät alueet, kuten laitumet, maatilojen ja tallien ympäristöt sekä tunnetut luonnoneläinten lepopaikat, suosiolla rauhaan.28


Lisätutkimusta ilotulitusten vaikutuksista eläinten hyvinvointiin tarvitaan, jotta voimme ymmärtää täysin mistä on kyse29. Olemassa olevan tiedon nojalla on kuitenkin jo tässä vaiheessa syytä tarkastella ilotulitteiden käyttöön liittyviä perinteitämme erittäin kriittisesti ja pyrkiä muuttamaan toimintaamme sellaiseksi, että siitä olisi mahdollisimman vähän harmia ja haittaa ympäristölle ja ympärillämme eläville eläimille.


Juttua päivitetty 31.12.2023: Kirjoitukseen lisätty kaneja, marsuja ja muita lemmikkeinä pidettäviä pieneläimiä koskeva osio lähdetietoineen. Osion alkuun lisätty jälkikäteen maininta olemassa olevan tutkitun tiedon vähyydestä.

Juttua päivitetty 28.12.2023: Tietoja päivitetty hevosten ja kissojen osalta ajan tasalle. Lähdetiedot niin ikään päivitetty ajan tasalle ja toimimattomat linkit korjattu.

Juttua päivitetty 30.12.2020 klo 11:00: The British Horse Societylle raportoituihin ilotulitteiden aiheuttamien hevostapaturmien määrät päivitetty ajan tasalle.

Juttua päivitetty  29.12.2020 klo 22:52: yksi virke lisätty koskien ilotulitusten todennäköisiä vaikutuksia lintujen ohella muidenkin luonnoneläinten hyvinvointiin. Lisäksi ilotulitteiden vaikutuksia luonnonvaraisiin lintuihin koskevaa lukua täsmennetty.


Lähdeviitteet:

1. RSPCAa & RSPCAb
2. RSPCAa & RSPCAb
3. RSPCAa & RSPCAb
4. RSPCAa & RSPCAb
5. The British Horse Council 2019
6. The British Horse Council 2019
7. bbc.com 2023
8. RSPCAa & RSPCAb
9. Milla Salonen 2020
10. RSPCAa & RSPCAb
11. pdsa.org 2022
12. RSPCAa & RSPCAb
13. Marc-André 2023
14. Oxley ym. 2018
15. Oxley ym. 2018
16. bayswaterveterinaryreferrals.com 2017
17. vetsnow.com n.d.
18. Oxley ym. 2018
19. Richard E. Taylor 2023
20. David Harris 2020
21. RSPCAa & RSPCAb
22. RSPCAa & RSPCAb
23. Shamoun-Baranes ym. 2011
24. Shamoun-Baranes ym. 2011
25. Shamoun-Baranes ym. 2011
26. RSPCAa & RSPCAb
27. RSPCAa & RSPCAb
28. RSPCAa & RSPCAb
29. RSPCAa & RSPCAb


Lähteet:

Marc-André – katzenworld.com (2023).  PDSA Estimates Over Seven Million Pets are Afraid of Fireworks. Julkaistu: 26.12.2023

bayswaterveterinaryreferrals.com (2017). Calming rabbits on fireworks night. Julkaistu: 21.10.2017

David Harris – vethelpdirect.com (2020). Should fireworks be banned for animal welfare? – Vet Panel: What is the impact of fireworks on small pets? Julkaistu: 31.12.2020

James Andrew Oxley, Alison Wills, V. Tamara Montrose, Jon Bowen & Anne McBride (2018). Owner perceptions of the effects of fireworks on rabbits and guinea pigs. UFAW Animal Welfare Conference: Recent advances in animal welfare science VI – Conference Poster

People’s Dispensary for Sick Animals – pdsa.org (2022). PDSA Animal Wellbeing Report (PAW Report) 2022

RSPCA a (n.d.). Bang out of order: fireworks frighten animals

RSPCA b (n.d.). Fireworks and animal welfare 

Milla Salonen (2020). Complex traits, complex results: The genetic, demographic and environmental factors of cat and dog behaviour

Judy Shamoun-Baranes, Adriaan M. Dokter, Hans van Gasteren, E. Emiel van Loon, Hidde Leijnse, Willem Bouten (2011). Birds flee en mass from New Year’s Eve fireworks, Behavioral Ecology, Volume 22, Issue 6, November-December 2011, Pages 1173–1177, https://doi.org/10.1093/beheco/arr102

Richard E. Taylor, valm. (2023). Report of the State Fire Marshal’s Office on the Sale and Use of Consumer Fireworks in Maine for 2022. State of Maine, march 2023

The British Horse Council (2019). The British Horse Council’s Response to Petitions Committee Fireworks Inquiry

vetsnow.com (n.d.). How to calm a scared rabbit during fireworks


Lue myös: Elämä eläintarhassa: unelmaa, painajaista vai jotain siltä väliltä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *