Kalat, nuo unohdetut sielut

Kuva: pixabay.com


Tämä kirjoitus on tehty täydentämään, syventämään ja taustoittamaan aiheeseen liittyvää esiintymistäni Nelijalkajoukkue-poodcastissa. Päätin nostaa podcastissa esille kalat, tuon ison ja ihmisen laajasti hyödyntämän eläinryhmän, jonka hyvinvoinnista puhutaan valitettavan vähän.

Kirjoitukseni näkökulma on suomalaisessa kalataloudessa ja meitä suomalaisia koskevissa kaloihin liittyvissä asioissa. Rajasin kansainvälisen kalatalouden ja muut vastaavat kala-aiheet melkolailla kokonaan kirjoitukseni ulkopuolelle, sillä se on sitten aivan oma lukunsa ja vaatii oman erillisen kirjoituksensa.


Kalatalouden ja kalansyönnin vastuullisuus on yleensä totuttu käsittämään lähinnä ympäristövastuuna. Suomi on pullollaan ympäristön- ja vesistönsuojelun näkökulmasta laadittuja kalansyöntioppaita1, särkikampanjoita2 ja Itämeridinner-haasteita3.

Ympäristövastuu on toki tärkeää, mutta se on kalojen osalta jättänyt eläinten hyvinvoinnin auttamatta varjoonsa. Esimerkiksi nykyisen hallituksemme hallitusohjelmassa4 kalan kulutuksen lisääminen, virkistyskalastuksen turvaaminen ja kalatalouden edistäminen on asetettu kuluvan hallituskauden tavoitteiksi, mutta kalojen hyvinvoinnista ei koko ohjelmassa lue sanaakaan. 

Ja kun puhutaan kalojen arvosta ja arvokkuudesta, puhutaan siitä, kuinka haluttua täytettä ne ovat ruokalautasillemme5. Meressäkin ne edustavat pelkkää kelluvaa biomassaa6. Kertoneekin erittäin paljon tyypillisestä suhtautumisestamme kaloihin, ettei niihin kohdistamamme arvostuskaan tarkoita sitä, että ne nähtäisiin itseisarvoisina, omina tuntevina ja kokevina itseinään.

Vaikka olemme saaneet viime vuosina paljon uutta tietoa kalojen tunne- ja kokemusmaailmasta, niiden asema on edelleen monella tapaa todella surkea. Siksi haluan puhua kaloista ja tuoda niiden kokeman kärsimyksen ja niihin liittyvät hyvinvointiongelmat esille.


Kirjolohi on suomen yleisin ruoaksi kasvatettava kala. 95 % Suomessa kasvatettavasta ruokakalasta on kirjolohta, mikä tekee noin 12 miljoonaa kiloa vuodessa.


Kuva: pixabay.com / Kuva ei ole Suomesta.


Ruokakalan surullinen elämä

Ruoaksi kasvatetaan maailmassa 362 eri kalalajin edustajia, joskin 20 suosituinta kalalajia kattaa peräti 84,2 % kaikesta ruokakalatuotannosta7. Ottaen huomioon sen tiedon ja tutkimuksen määrän, mitä meillä on muihin tuotantoeläinryhmiin kuuluvista lajeista, tiedämme kalojen tarpeista ja hyvinvoinnista kuitenkin vielä melko vähän, ja se tieto mitä meillä on, koskee lähinnä eläimen tuotanto-ominaisuuksia, eikä niinkään hyvinvointia8.

Otan esimerkiksi kirjolohen, joka on Suomessa selkeästi yleisin ruoaksi kasvatettava kalalaji, sillä noin 95 % kaikesta Suomessa ruoaksi kasvatettavasta kalasta on kirjolohta9. Tämä tekee noin 12 miljoonaa kiloa kirjolohta vuodessa10. Toisin kuin muista tuotantoeläimistä, ei Suomessa tilastoida ruoaksi kasvatettavien kalojen määriä, joten voimme puhua kaloista ainoastaan kilogrammoina, emme yksilöinä11.

Kirjolohi elää luonnossa 6-8, jopa 11-vuotiaiksi12. Ruoaksi kasvatettava kirjolohi teurastetaan kuitenkin jo noin 2-3 vuotiaana13.


Joidenkin tutkimusten mukaan nykymuotoisessa kalan ruokakasvatuksessa ei yksinkertaisesti ole mahdollista välttää stressin aiheuttamista kirjolohille.


Luonnossa kirjolohinaaras kaivaa joen pohjasoraan kuopan, johon laskee mätimunansa. Koiras käy sitten hedelmöittämässä mädin, jonka jälkeen naaras peittää munat ja kaivaa vähän matkan päähän uuden kuopan14. Kirjolohien ruokakasvatus puolestaan perustuu emokalalaitoksiin, joissa pidettäviltä naaraskirjolohilta lypsetään nukutuksessa mäti, jotta se voidaan hedelmöittää keinotekoisesti15.

Ruoaksi kasvatettavat kirjolohiparvet koostuvatkin useimmiten pelkistä naaraista. Osalle naaraista syötetään kasvuvaiheessa testosteronilla terästettyä rehua, mikä saa ne tuottamaan maitia. Nämä kääntökoiraiksi kutsutut kalat poikkeavat kuitenkin anatomialtaan syntymäkoiraista, eikä maidin lypsäminen niiden kohdalla onnistu elävältä kalalta. Niinpä kääntökoiraat lopetetaan, jotta niiltä saadaan naarailta lypsettyn mädin hedelmöittämiseen tarvittava maiti. Kaikki kääntökoiraan maidilla hedelmöitetyistä mätimunista syntyvät poikaset ovat naaraita.16

Osa kirjolohista taas on niin kutsuttuja triploideja, joilla on kolme kromosomistoa tavanomaisen kahden sijaan. Triploidia saadaan aikaan altistamalla hedelmöittyneet munat lämpö- tai painekäsittelylle. Triploidi-kirjolohet ovat lisääntymiskyvyttömiä, joten niitä tuotetaan ruokakasvatuksen lisäksi myös istukkaiksi luonnovesistöihin. Triploidien kalojen on havaittu olevan keskimääräistä alttiimpia selkärangan epämuodostumille sekä herkempiä elinoloissa, kuten veden lämpötilassa, tapahtuville muutoksille.17


Hyvinvointiongelmia tuotantokirjolohille aiheuttavat todennäköisesti myös
  • liian ahdas ja virikkeetön elinympäristö18 
  • käsittely ja siitä koituva stressi sekä mahdolliset fyysiset vauriot19
  • paikasta toiseen siirtely eri kasvuvaiheissa ja ennen teurastusta20, 21
  • teurastusta edeltävä mahdollinen hiilidioksiditainnutus, joka saattaa aiheuttaa kalassa voimakasta stressiä, pakoreaktioita sekä riskin kalan joutumisesta verestettäviksi sen ollessa vielä tajuissaan22.

Joidenkin tutkimusten mukaan nykymuotoisiten kasvatusmenetelmien puitteissa ei yksinkertaisesti ole mahdollista välttää stressin aiheuttamista kirjolohille23.

Kirjolohen teurastusta edeltävän ja sen aikaisen hyvinvoinnin tarkkailuun ja arviointiin ei muista tuotantoeläimistä poiketen myöskään ole tällä hetkellä olemassa minkäänlaisia menetelmiä tai käytäntöjä. Euroopan unionin neuvosto on kyllä ottanut kantaa ruoaksi kasvatettavien kalojen hyvinvoinnin parantamiseen teurastuksen osalta24, mutta ainakaan toistaiseksi komission tuottama kertomus ei liene johtanut sanoista käytännön tekoihin.

Suomen kalankasvattajaliitto puolestaan puhuu paljon kalan ekologisuudesta ja suomalaisen kalatalouden ympäristövastuullisuudesta25. Liitto mainitsee esitteessään kalojen hyvinvoinninkin, mutta typistää sen koskemaan yksinomaan kalan fyysistä terveyttä26. Fyysinen terveys on toki osa eläimen kokonaishyvinvointia, mutta sen lisäksi hyvinvointiin kuuluu muitakin osa-alueita27.


Saraivan ja kumppaneiden vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan tuotantokalojen kokonaishyvinvointi on kuitenkin tällä hetkellä huonolla tasolla ja mahdollisuudet parantaa kalojen hyvinvointia vallitsevien järjestelmien puitteissa saattavat olla melko rajalliset.


European Inland Fisheries and Aquaculture Advisory Commission EIFAAC suosittelee ruoaksi kasvatettavien kalojen hyvinvointia arvioitavan toimintaperusteisilla (function-based) mittareilla28. Toimintaperusteinen hyvinvoinnin arviointitapa perustuu ajatukseen siitä, että eläin voi hyvin ollessaan fyysisesti terve, toimintakykyinen ja kasvaessaan normaalisti29

EIFAAC kyllä korostaa, että ruoaksi kasvatettavien kalojen hyvinvoinnin arviointi- ja määrittelymenetelmiä tulee kehittää sitä mukaa kun tieto lisääntyy30. Portugalilainen kalojen käyttäytymistutkija João Luis Saraiva kumppaneineen esittääkin, että tuotantokalojen hyvinvoinnin arvoinnissa olisi otettava nykyisten fyysisten hyvinvointi-indikaattoreiden lisäksi huomioon myös kalan subjektiivinen kokemus omasta hyvinvoinnistaan, eli sen kokemat tunnetilat ja mahdollisuudet toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, kuten esimerkiksi lisääntymiskäyttäytymiseen liittyvää pesänrakentamista31.

Keväällä 2020 julkaistiin norjalaisen tutkimustyön tuloksena syntynyt FISHWELL-opas ruoaksi kasvatettavien kirjolohien hyvinvoinnin arviointiin32. Vastaava ruokakasvatettua atlantinlohta koskeva opas on ilmestynyt jo aikaisemmin33

Saraivan ja kumppaneiden vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan tuotantokalojen kokonaishyvinvointi on kuitenkin tällä hetkellä huonolla tasolla ja mahdollisuudet parantaa kalojen hyvinvointia vallitsevien järjestelmien puitteissa saattavat olla melko rajalliset. Lisätutkimusta aiheesta kuitenkin vielä tarvitaan, jotta tieto tuotantokalojen hyvinvoinnista voi lisääntyä ensin teoriassa ja sitten toivon mukaan myös käytännössä.34

Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että kalat ovat suomalaisille kuluttajille huomattavasti muita tuotantoeläinryhmiä etäisempiä35. Lohta pidetäänkin lähtökohtaisesti tyhmänä ja tunteettomana36. Kuitenkin esimerkiksi nuorilla kirjolohilla tiedetään olevan yksilöllisiä ja toisistaan eroavia persoonallisuuspiirteitä37. Tutkimuksissa on myös havaittu kirjohlohen persoonallisuuden saattavan vaikuttaa kalan oppimiseen38 ja kokemusten vaikuttavan sen käyttäytymiseen39. Ei siis ole syytä olettaa, että ajatuksemme kalasta kylmänä ja kykenemättömänä eläimenä pitäisi todellisuudessa alkuunkaan paikkaansa.


Vapaa-ajankalastukseen littyy monia eläinten hyvinvointiongelmia.


Kuva: pixabay.com / Kuva ei ole Suomesta.


Vapaa-ajankalastusta kalojen hyvinvoinnin kustannuksella

Pyydä ja päästä -kalastus on viime vuosina vapaa-ajankalastajien keskuudessa suosiotaan kasvattanut kalastustapa40. Pyydä ja päästä -kalastuksessa kala pyydystetään, mutta tainnuttamisen ja tappamisen sijaan se vapautetaankin takaisin vesistöön41

Kaikki kalat eivät selviä hengissä tästä tapahtumasta. Hengissä selvinneidenkin kalojen myöhempi selviytyminen saattaa heiketä. Pyydä ja päästä -kalastus voi vaikuttaa kalan lisääntymismenestykseen. Koukun mahdollisesti aiheuttamat vauriot ja tilanteen aiheuttama stressi voivat johtaa vastustuskyvyn alenemiseen, jolloin kala on tavanomaista alttiimpi tarttuville taudeille, kuten bakteeri- ja sieni-infektioille. Pyydä ja päästä -kalastuksessa kalan selviytymisen todennäköisyys vaihtelee radikaalisti eri kalaryhmien ja pyyntiolosuhteiden välillä, joten mitään kaikenkattavaa vastausta pyydä ja päästä -kalastuksen aiheuttamiin kalakuolemiin ei ole. 42

Pyydä ja päästä -kalastukseen liittyy kuoleman uhan lisäksi muitakin kalan hyvinvoinnin vaarantavia tekijöitä. Toiminnan mielekkyyttä ei siis mielestäni tulisikaan arvioida ainoastaan sen perusteella, aiheuttaako se kalan kuoleman vai ei. 

Vaikka kala selviäisikin hengissä pyydä ja päästä -tapahtumasta, se saattaa silti kärsiä pitkään. Tiedämme esimerkiksi, että mitä kauemmin kala joutuu viettämään kuivalla maalla ennen vapautumistaan, sitä heikommiksi sen selviytymismahdollisuudet käyvät. Joidenkin tutkimusten mukaan kala ei saisi altistua ilmalle yli kymmentä sekuntia, sillä ilmalle altistunessaan kalan kidukset ja hengityselimistö alkavat vaurioitua todella nopeasti. Suositeltavaa olisi, ettei vapautettavaa kalaa nostettaisi pois vedestä ollenkaan. Lisäksi on syytä huomoida, että vaikkei ilmalle altistuminen koituisikaan välittömäksi kuolemaksi, sen tiedetään aiheuttavan kalalle voimakasta stressiä, ja saattaa johtaa kalan hyvinvointiin pitkäkestoisesti vaikuttaviin negatiivisiin substraalivaikutuksiin.43


Pyydä ja päästä -kalastukseen liittyy kuoleman uhan lisäksi muitakin kalan hyvinvoinnin vaarantavia tekijöitä. Toiminnan mielekkyyttä ei siis mielestäni tulisikaan arvioida ainoastaan sen perusteella, aiheuttaako se kalan kuoleman vai ei. 


Suomen vapaa-ajankalastajajien keskusjärjestö (SVK) ohjeistaa vapaa-ajankalastajia pyydä ja päästä -kalastukseen44. Ohjeistuksessa sanotaan, että kalan turhaa kuivalla maalla pitämistä tulee välttää45. Siitä huolimatta ohjeistuksessa sanotaan, että kalan valokuvaaminen ennen vapautusta on  hyväksyttävää, jos vaikka sattuu saamaan koukkuun poikkeuksellisen suuren “vonkaleen”, jota haluaa esitellä kavereilleen46. Lisäksi SVK ohjeistaa punnitsemaan kalan maan pinnalla tutkijoiden suositellessa vedenalaisten välineiden käyttöä ilma-altistuksen välttämiseksi47, 48. Myös SVK:n ohjeissaan suosittelemat haavit saattavat toisinaan aiheuttaa kalalle ihovaurioita49.

Lisäksi himoittuja saaliskaloja, kuten taimenia, kasvatetaan vankeudessa ja vapautetaan luonnonvesistöihin vapaa-ajankalastajien kalastettaviksi, jotta uhanalaiset luonnonkannat saisivat olla rauhassa50. Myös kirjolohia istutetaan luonnonvesiin vapaa-ajankalastajien kalastettaviksi. Ne ovat kalastajille helppoa saalista, sillä valtaosa luonnonvesiin kesällä istutetuista kirjolohista on syksyyn mennessä kalastettu pois51.


Vapaa-ajankalastajien pyytämien kalojen asianmukaisessa lopetuksessa on myös rutkasti toivomisen varaa. Tästä surullisenkuuluisana esimerkkinä toimii joka kevät järjestettävä pilkin suomenmerstaruuskilpailu, jonka sääntöihin kalan välitön tainnuttaminen ja lopetus on kirjattu ainoastaan suosituksen muodossa.


Vapaa-ajankalastajien pyytämien kalojen asianmukaisessa lopetuksessa on myös rutkasti toivomisen varaa. Tästä surullisenkuuluisana esimerkkinä toimii joka kevät järjestettävä pilkin suomenmerstaruuskilpailu, jonka sääntöihin kalan välitön tainnuttaminen ja lopetus on kirjattu ainoastaan suosituksen muodossa52. Kilpailun järjestäjä, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö (SVK), ei näe asiassa ongelmaa53, vaikka sekä poliisi54, Ruokavirasto55 että Aluehallintovirasto56 ovat ilmoittaneet toiminnan olevan eläinsuojelulain vastaista.

Kalastuskilpailujen ympärillä käytävä keskustelu on muutenkin typistynyt tympeäksi kinasteluksi siitä, kokeeko kala ylipäätään kipua vai ei. Nykytiedon mukaan kalojen kipukokemuksesta on sen verran vahvaa näyttöä, että siitä voitaneen katsoa vallitsevan tieteellinen konsensus. Lisäksi kivun mieltäminen ainoaksi kärsimyksen määreeksi edustaa vähintäänkin suppeaa ja harhaanjohtavaa ajattelua, sillä oletettavasti hidas tukehtumiskuolema jäällä aiheuttaa kalalle voimakasta stressiä riippumatta siitä, liittyykö tilanteeseen kipua vai ei.57


Kaupallinen kalastus aiheuttaa kaloille merkittävä hyvinvointiongelmia, joihin ei ole kaikilta osin olemassa ratkaisua.


Kuva: pixabay.com / Kuva ei ole Suomesta.


Kaupallinen kalastus ja Itämerensuojelun sivulliset uhrit

Ilmaston- ja itämerensuojelusyistä ihmisiä kehotetaan syömään lisää kalaa ja etenkin “roskakaloiksi” kutsuttuja särkikaloja58, 59. Särkikaloja on Itämeressä ja muissa Suomen vesistöissä liikaa siksi, että ilmastonmuutos ja Itämeren osalta sinne valuvien ravinteiden aiheuttama kuormitus on muuttanut vesistöt niille aikaisempaa suotuisammiksi60, 61, 62. Lisäksi ihminen on kalastanut niiden luontaiset viholliset, eli isot, tavoiteltavina saaliina pidetyt petokalat minimiin muun muassa Itämerestä63.

Nyt tätä alkujaan ihmisen toiminnan seurauksena syntynyttä epätasapainoa ja siitä aiheutuneita ongelmia pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti lisäämällä särkikalojen syöntiä. Niinpä tässä, kuten niin monessa muussakin tapauksessa, on laitettava ekosysteemin etu ja yksilönsuojelu vastakkain ja tehtävä päätöksiä sen suhteen, kuinka paljon ja kuinka monelle eläinyksilölle on hyväksyttävää tuottaa kärsimystä ympäristönsuojelun nimissä.

Särjen ja lahnan syönti herättää meissä idyllisiä mielikuvia omavaraisista, itse särkensä omiin ruokapöytiinsä ongella kalastavista ihmisistä. Uskallan kuitenkin väittää, että harva kalaa syövä ihminen todellisuudessa käy itse omin käsin onkimassa yksitellen jokaisen syömänsä kalan, vaan kääntyy kaupan kalatiskin puoleen. Kaupallisesti kalastetut kalat pyydetään tyypillisesti nostamalla isjoa määriä kalaa kerralla ylös merestä, esimerkiksi troolin tai nuotan avulla64. Osa kaloista vahingoittuu ja pahimmillaan menehtyy jo nostovaiheessa joutuessaan verkkojen ja lajitovereidensa puristuksiin65. Hengissä veneen kannelle selvinneet taas kokevat hitaan tukehtumiskuoleman66.


Kaupalliseen kalastukseen soveltuvia kalojen tainnutusmenetelmiä on suunniteltu, tutkittu ja niitä on käytössä ainakin parilla yhdysvaltalaisella kaupallisella kalastusaluksella. Nämä tainnutusvälineet on kuitenkin tarkoitettu lähinnä isommille kaloille, kuten turskalle


Toisaalta yhteiskunta ja muut rahoittajat tukevat ammattikalastajien suorittamaa ”vähempiarvoisten kalojen” tehopyyntiä riippumatta siitä, päätyvätkö merestä nostetut kalat ihmisravinnoksi, turkiseläinten rehuksi vai biopolttoaineeksi67, 68, 69. John Nurmisen säätiön mukaan vuonna 2019 Itämerestä kalastettiin noin 150 000 kiloa särkikalaa70. Luonnonvarakeskuksen mukaan  särkeä, lahnaa ja muita ”vähäarvoisia” kaloja voisi vallan hyvin kalastaa Suomen vesistöistä kaiken kaikkiaan jopa 50 miljoonaa kiloa vuodessa71 .

Siitä voi kukin tahollaan tehdä suurpiirteisen ja suuntaa-antavan laskutoimituksen hengestään päässeiden ja kenties tulevaisuudessa loppunsa kalastusalusten kansilla kohtaavien kalayksilöiden määrästä. Yksi särki painaa noin 300-500 grammaa 72 ja lahna noin 0,5-2 kiloa73.

Kaupalliseen kalastukseen soveltuvia kalojen tainnutusmenetelmiä on suunniteltu, tutkittu ja niitä on käytössä ainakin parilla yhdysvaltalaisella kaupallisella kalastusaluksella74, 75, 76, 77. Nämä tainnutusvälineet on kuitenkin tarkoitettu lähinnä isommille kaloille, kuten turskalle. Särjen kaltaisille pienille kaloille ei siis ole olemassa, eikä todennäköisesti ole aivan heti tulossakaan, minkäänlaista kaupallisen kalastuksen aiheuttamaa kärsimystä vähentävää tainnutusmenetelmää. Kyseessä onkin niiden kohdalla erittäin suuri hyvinvointiongelma.

Pyrin yleensä tuomaan käsittelemieni ongelmien yhteydessä esiin keinoja, joilla ongelman voisi ratkaista. Nyt on kuitenkin pakko todeta, että omalla toiminnallaan voi vaikuttaa särkikalojen hyvinvointiin lopulta melko vähän. Tunnen asian äärellä suurta voimattomuutta. En siis todellakaan osaa sanoa, mitä tämän asian kanssa pitäisi tehdä, jotta kaikilla olisi hyvä olla ja yhtäläinen mahdollisuus elää. Halusin vain tuoda näiden kalojen kärsimyksen esille, jotta kaiken ympäristövastuuhuuman lomassa muistettaisiin myös niitä lukuisia kaloja, jotka poistuvat tästä maailmasta suuren kärsimyksen saattelemana. 


Kultakala on yksi ylijalostetuimmista akvaariokalalajeista.


Kuva: pixabay.com


4 000 lajia ihmisen ikeessä

Makean ja suolaisen veden yksityis- ja yleisöakvaarioissa pidetään maailmanlaajauisesti arviolta 4 000 eri kalalajin edustajia78. Kalat muodostavatkin todennäköisesti suurimman vankeudessa pidettävän selkärankaisten ryhmän79. Puhutaan siis tuhansista eri lajeista, joilla on omat lajikohtaiset tarpeensa, luontaiset elinympäristönsä ja käyttäytymispiirteensä. 

Makean veden akvaariokaloista 10 % suolaisen veden akvaariokaloista 95 % pyydystetään villeinä luonnonvesistä. Villinä pyydystäminen ja siihen liittyvät kuljetukset aiheuttavat kalalle luonnollisestikin voimakasta stressiä ja saattaa johtaa jopa kuolemaan80.

Vankeudessa kasvattaminenkaan ei ole ongelmatonta. Meillä ei Suomessa ole juurikaan kaupallista akvaariokalakasvatusta, vaan suuri osa akvaariokaupoissa myytävistä kaloista on ulkomaisen kaupallisen kasvatustoiminnan tulosta. Akvaariokalojen kaupallinen kasvatus on keskittynyt pääosin joihinkin Aasian maihin, joista suurin akvaariokalojen tuottajamaa on Singapore. Eurooppa puolestaan on suurin akvaariokalojen tuontialue.81

Ulkomailta tuotujen akvaariokalojen alkuperää voi olla käytännössä mahdoton jäljittää. Kasvatustoiminta ei muutenkaan ole kovinkaan läpinäkyvää, eikä akvaariokalakasvatuksen kestävästä toteutuksesta ole takeita. Lisäksi kalat saattavat esimerkiksi altistua erilaisille taudinaiheuttajille, lääkkeille (antibioottiresistenssi) ja epäinhimillisen pitkille ja epäinhimillisissä olosuhteissa tapahtuville kuljetuksille.82


Eräässä saksalaistutkimuksessa tutkittiin kaiken kaikkiaan 1 000 lentorahteina Saksaan tullutta akvaariokalakalakuljetusta. Vesinäytteet otettiin 100 kalankuljetussäiliöstä. 41 % tapauksista kalojen matka lähtöpaikasta määränpäähän oli kestänyt 31-42 tuntia, jonka aikana veden happipitoisuus oli laskenut vaarallisen alas ja johtanut kalakuolemiin.


Eräässä saksalaistutkimuksessa tutkittiin kaiken kaikkiaan 1 000 lentorahteina Saksaan tullutta akvaariokalakalakuljetusta. Vesinäytteet otettiin 100 kalankuljetussäiliöstä. 41 % tapauksista kalojen matka lähtöpaikasta määränpäähän oli kestänyt 31-42 tuntia, jonka aikana veden happipitoisuus oli laskenut vaarallisen alas ja johtanut kalakuolemiin. Kuljetussäiliöissä havaittiin vaurioita, suurta eläintiheyttä sekä huomattavia yksilöiden välisiä kokoeroja. 99 % tutkituista tapauksista havaittiin puutteita tuontiasiakirjoissa. Saksan eläinkauppiaiden liitto on linjannut, ettei kolmeen tiettyyn kalalajiryhmään kuuluvia kaloja tule pitää akvaarioissa. Tästä huolimatta näihin ryhmiin kuuluvia yksilöitä oli tuotujen kalojen joukossa 1 200 kappaletta. Lisäksi kaikista Singaporesta tulleista kuljetuksista otetuista vesinäytteistä löytyi merkkejä anesteeteista, eli rauhoittavista lääkkeistä.83

Akvaariokalojen pitoon liittyvät keskeiset hyvinvointiongelmat muodostuvat vääränlaisista elinolosuhteista, eli liian pienestä akvaariosta, vääristä vesiarvoista ja veden lämpötilasta sekä vääränlaisista kalakavereista.84

Osa yleisimmistä makean veden akvaariokalalajeista on käynyt läpi domestikaatioprosessin, eli ne ovat eriytyneet villeistä sukulaisistaan ja osoittaneet lajitason domestikoitumista, eli muutoksia sekä ulkomuodossa että käyttäytymisessä. Domestikoituminen on aina geneettinen useamman sukupolven prosessi, eli villin eläinyksilön pitäminen vankeudessa ei johda domestikaatioon, vaikka eläin osoittaisikin yksilötasolla “kesyyntymisen” merkkejä.85

Akvaariokalojen osalta asteikolla 0-5 näihin kaikista domestikoituneimpiin “vitostason” kalalajeihin kuuluvat muun muassa pitkän yhteisen historian ihmisen kanssa kulkeneet kulta- ja taistelukalat. 50 suosituimman makeanveden akvaariokalalajin joukosta löytyy domestikoituneiden ohella kuitenkin myös täysin domestikoitumattomia lajeja ja kaikkea täysin domestikoituneen ja domestikoitumattoman väliltä.86

Lajin domestikoituminen ei tarkoita, että sitä voisi pitää minkälaisissa olosuhteissa tahansa. Aivan kuin esimerkiksi domestikoituneilla nisäkkäillä, kaloillakin on todennäköisesti villien kantamuotojensa peruina tiettyjä lajityypillisiä käyttäytymistarpeita, joiden toteuttaminen on eläimen hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä87. Sama pätee luonnollisesti yhtälailla myös domestikoituneisiin tuotantokalalajeihin, joista esimerkiksi kirjolohen tiedetään kuuluvan “vitostason” domestikoituneisiin lajeihin88.

Makeassa vedessä elävät ”perusakvaariokalat” ovat verrattain halpoja ja kynnys niiden hankkimiseen matala. Vastuulliset eläinkauppiaat ovat toki kiinnostuneita siitä, millaisiin oloihin ovat kaloja myymässä, mutta valitettavasti kaloja myydään paikoin myös sen enempiä kyselemättä kokemattomille ostajille ja vääränlaisiin olosuhteisiin.89


Ihminen on ylijalostanut akvaariokalojen ulkomuotoa sairaaseen suuntaan siinä missä koiria ja kissojakin.


Aikaisemmin mainitsemani kulta- ja taistelukalat toimivat esimerkkeinä myös siitä, kuinka ihminen on ylijalostanut akvaariokalojen ulkomuotoa sairaaseen suuntaan siinä missä koiria ja kissojakin. Esimerkiksi kultakaloille90 on ulkonäkösyistä jalostettu jos jonkinlaisia epämuodostumia, kuten pullottavia silmiä91, joilla ne eivät näe kunnolla. Taistelukalakoiraille on puolestaan jalostettu näyttäviä liehuvia huntueviä92, jotka altistavat ne muiden kalojen kipua aiheuttavalle nyppimiselle ja saattavat hankaloittaa kalojen liikkumista. Lisäksi sairaaksi jalostettujen kalojen joukkoon kuuluvat muun muassa selkärangan epämuodostumista kärsivät papukaijakalat ja ilmapallon mallisiksi jalostetut ja sen seurauksena uintivaikeuksista kärsivät mollit93.


Kalat muodostavat moninaisen joukon vedessä eläviä selkärankaisia. Vähintään yhtä moninainen on niiden kohtaamien hyvinvointiongelmien määrä ja laatu. Toivon itse voivani omilla ulostuloillani saada ihmiset ajattelemaan asiaa seuraavan kerran kun kohtaavat kalan missä tahansa asiayhteydessä.


Viitteet:

1. Wwf.fi: Kalaopas
2. Itameripaiva.fi 
3. Yle.fi – Hannamari Vallila 2019
4. Valtioneuvosto: Hallitusohjelma
5. Helsinki.fi 2019
6. Jay & Koistinen 2015
7. Saraiva ym. 2019, s. 1
8. Saraiva ym. 2019, s. 1
9. Eläintieto.fi a
10. Eläintieto.fi a
11. Eläintieto.fi b
12. Animaldiversity.org 
13. Eläintieto.fi b
14. Animaldiversity.org
15. Eläintieto.fi b
16. Eläintieto.fi b
17. Eläintieto.fi b
18. CIWF, s. 2-4
19. Kubilay ym. 2002, s. 249
20. Kubilay ym. 2002, s. 249
21. Eläintieto.fi b
22. Eläintieto.fi b
23. Kubilay ym. 2002, s. 251
24. Euroopan neuvosto 2018
25. Suomen kalankasvattajaliitto
26. Suomen kalankasvattajaliitto
27. Luke.fi a
28. Segner ym. 2019, s. 7
29. Segner ym. 2019, s. 2
30. Segner ym. 2019, s. 7
31. Saraiva ym. 2019, s. 2
32. Noble ym. 2020
33. Noble ym. 2018
34. Saraiva ym. 2019, s. 13
35. Kupsala ym. 2013
36. Kupsala ym. 2013
37. Sneddon 2003
38. Phys.org 2012
39. Nature.com 2006
40. Mtvuutiset.fi 2019
41. Eläintieto.fi c
42. Eläintieto.fi c
43. Cook ym. 2015
44. Vapaa-ajankalastaja.fi 
45. Vapaa-ajankalastaja.fi 
46. Vapaa-ajankalastaja.fi 
47. Cook ym. 2015
48. Vapaa-ajankalastaja.fi 
49. Cook ym. 2015
50. Luke.fi b
51. Lapinkansa.fi 2019
52. Vapaa-ajankalastaja.fi 2020
53. Psvapaa-ajankalastajat.fi 2019
54. Poliisi.fi 2019
55. Ruokavirasto.fi 2019
56. Avi.fi 2020
57. Sarijakuva.fi 2020
58. Luke.fi c
59. Luke.fi 2019
60. Ostersjon.fi
61. Mtk.fi
62. Luke.fi d
63. Yle.fi – Pirjo Koskinen 2019
64. Hessler ym. 2017
65. Hessler ym. 2017
66. Hessler ym. 2017
67. Lappalainen ym. 2019
68. Ely-keskus.fi 2017
69. Luke.fi c
70. Johnnurmisensaatio.fi
71. Luke.fi e
72. Luontoportti.fi a
73. Luontoportti.fi b
74. Fishcount.uk
75. Nofima.no 2018
76. Npr.org – Clare Leschin-Hoar 2017
77. Seafoodsource.com – Sierra Golden 2016.
78. Sneddon ym. 2016
79. Veteriankey.com- Miller & Mitchell 
80. Sneddon ym. 2016
81. Bassleer.com – V.K. Dey 2016
82. Bassleer.com – V.K. Dey 2016
83. Wöhr ym. 2005
84. Sneddon ym. 2016
85. Teletchea ym. 2016
86. Teletchea ym. 2016
87. Saraiva ym. 2019, s. 2
88. Animaldiversity.org 
89. Sneddon ym. 2016
90. Ota ym. 2016
91. Easter ym. 1986
92. Pleeging ym. 2017, s. 218
93. Sneddon ym. 2016


Lähteet:

Animaldiversity.org – Animal Diversity Web – Katherine Ridolfi (n.d.). Oncorhynchus mykiss Coast rainbow trout. https://animaldiversity.org/accounts/Oncorhynchus_mykiss/

Avi.fi – Aluehallintovirasto (2020). Eläinsuojelulakia on noudatettava kalastustapahtumissa. Julkaistu: 31.1.2020. https://www.avi.fi/web/avi/-/elainsuojelulakia-on-noudatettava-kalastustapahtumissa

Bassleer.com – V.K. Dey (2016). Ornamental fish. INFOFISH International 4/2016. https://www.bassleer.com/ornamentalfishexporters/wp-content/uploads/sites/3/2016/12/GLOBAL-TRADE-IN-ORNAMENTAL-FISH.pdf

CIWF-Compassion in world farming – Food Business
Improving the welfare of farmed rainbow trout https://www.compassioninfoodbusiness.com/media/7436981/126880_ciwf_trout_insert-4_welfare.pdf

Cook, Katrina & Lennox, Robert & Hinch, Scott & Cooke, Steven. (2015). FISH Out of WATER: How Much Air is Too Much?. Fisheries. 40. 10.1080/03632415.2015.1074570. https://www.researchgate.net/publication/281930182_FISH_Out_of_WATER_How_Much_Air_is_Too_Much

Stephen S. Easter Jr. & Peter F: Hitchcock (1986). The Myopic Eye of the Black Moor Goldfish. Vision Res. Vol. 26. No. 11, pp. 1831-1833 https://deepblue.lib.umich.edu/bitstream/handle/2027.42/26461/0000549.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ely-keskus.fi (2017). Tehopyynnissä saaliiksi 45 tonnia vähempiarvoista kalaa Mikkelin lähivesillä (Etelä-Savo). Julkaistu: 17.7.2017. https://www.ely-keskus.fi/fi/tiedotteet-2017/-/asset_publisher/gcihgimBubZ0/content/tehopyynnissa-saaliiksi-45-tonnia-vahempiarvoista-kalaa-mikkelin-lahivesilla-etela-savo-

Eläintieto.fi a – Eläinten hyvinvointikeskus (n.d.). Kirjolohi. https://www.elaintieto.fi/kirjolohi/

Eläintieto.fi b – Eläinten hyvinvointikeskus (n.d.). Kirjolohi ihmisen kasvattamana
https://www.elaintieto.fi/kirjolohi/kirjolohi-ihmisen-kasvattamana/

Eläintaito.fi c – Tiina Kauppinen (2019). Kalastajan taidot ratkaisevat, miten kalan käy pyydä ja päästä -kalastuksessa. Julkaistu: 20.5.2019. https://www.elaintieto.fi/blogi/pyyda-ja-paasta-kalastuksessa-taito-ratkaisee/

Euroopan unionin neuvosto (2018). KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE mahdollisuudesta ottaa käyttöön tiettyjä vaatimuksia, jotka koskevat kalojen suojelua lopetuksen yhteydessä. https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-6866-2018-INIT/fi/pdf

Fishcount.uk (n.d.). Research into on-board stunning of trawl-caught fishes
http://fishcount.org.uk/recent-developments/research-paper-on-board-stunning

Hessler, Kathy; Jenkins, Rebecca; and Levenda, Kelly (2017) ”Cruelty to Human and Nonhuman Animals in the Wild-Caught Fishing Industry,” Sustainable Development Law & Policy: Vol. 18 : Iss. 1 , Article 5. Available at: http://digitalcommons.wcl.american.edu/sdlp/vol18/iss1/5

Helsinki.fi – Matias Manner (2020). Onko sär­ki ros­ka­ka­la? — his­to­rioit­si­ja ot­taa sel­vää ka­lo­jen kult­tuu­ri­his­to­rias­ta. Yliopisto-lehti 3/2020. Julkaistu online: 7.4.2020. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/onko-sarki-roskakala-historioitsija-ottaa-selvaa-kalojen-kulttuurihistoriasta

Itameripaiva.fi (n.d.). Käytä särkeä. https://itameripaiva.fi/teot/kayta-sarkea/

Clarisse Jay & Katarina Koistinen (2015). Eläinperäisen biomassanpoiston hyödyntäminen Itämeren rehevöitymisen hidastamisessa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto
https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/104850/NUTS-typenkierto-biomassanpoisto%20kansilla.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Johnnurmisensaatio.fi (n.d.). Lähikalahanke. https://johnnurmisensaatio.fi/hankkeet/lahikalahanke/

Kubilay, Ayşegül & Uluköy, Gülşen. (2002). The effects of acute stress on rainbow trout (Oncorhynchus mykiss). Turkish Journal of Zoology. 26. 249-254. 

Kupsala, Saara & Jokinen, Pekka & Vinnari, Markus. (2013). Who Cares about Farmed Fish? Citizen Perceptions of the Welfare and the Mental Abilities of Fish. Journal of Agricultural and Environmental Ethics. 26. 119-135. 10.1007/s10806-011-9369-4. https://www.researchgate.net/publication/255179418_Who_Cares_about_Farmed_Fish_Citizen_Perceptions_of_the_Welfare_and_the_Mental_Abilities_of_Fish

Lapinkansa.fi – Leena Talvensari (2019). Nyt nappaa: Ke­mi­jo­keen is­tu­tet­tiin Ro­va­nie­mel­lä satoja kir­jo­lo­hia, joten joesta pitäisi nousta saa­lis­ta. Julkaistu: 3.7.2019. https://www.lapinkansa.fi/nyt-nappaa-kemijokeen-istutettiin-rovaniemella-sat/171729

Lappalainen, A., Heikinheimo, O., Raitaniemi, J. & Puura, L. 2019. Tehostetun pyynnin vaikutuksista Saaristomeren lahna- ja särkikantoihin. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 74/2019. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 21 s.

Luke.fi – Luonnonvarakeskus (n.d.) a. Eläinten hyvinvointi ja terveys https://www.luke.fi/ruokafakta/liha-ja-kala/elainten-hyvinvointi-ja-terveys/

Luke.fi – Luonnonvarakeskus (n.d.) b – Vapaa-ajankalastus https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/vapaa-ajankalastus/

Luke.fi – Luonnonvarakeskus (n.d.) c. Särkikalojen tehopyynti – mahdollisuus rehevöitymisen torjuntaan? https://www.luke.fi/uutinen/sarkikalojen-tehopyynti-mahdollisuus-rehevoitymisen-torjuntaan/

Luke.fi – Luonnonvarakeskus (n.d.) d. Kalat, kalastus ja ilmastonmuutos
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalat-ja-muuttuva-ymparisto/kalat-kalastus-ilmastonmuutos/

Luke.fi – Luonnonvarakeskus (2019) Särkikalat ovat vesiemme hyödyntämätön aarre. Julkaistu: 28.2.2019
https://www.luke.fi/uutinen/sarkikalat-ovat-vesiemme-hyodyntamaton-aarre/

Mtk.fi (n.d.). Itämeren ravinnekuormitus. https://www.mtk.fi/-/itameren-ravinnekuormitus

Mtvuutiset.fi – Juho Lauri (2019). Muodikkaan harrastuksen kääntöpuoli: Aiheuttavatko pyydä ja päästä -kalastajat kaloille turhaa vahinkoa ja kipua? ”Eihän me sallita vastaavanlaista pyyntiä riistalajeillekaan”. Julkaistu: 23.04.2019
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/muodikkaan-harrastuksen-kaantopuoli-aiheuttavatko-pyyda-ja-paasta-kalastajat-kaloille-turhaa-vahinkoa-ja-kipua-eihan-me-sallita-vastaavanlaista-pyyntia-riistalajeillekaan/7361240#gs.l25luy

Nature.com – Michael Hopkin (2006). Fish ’personalities’ shaped by life experience. Julkaistu: 22.11.2006. https://www.nature.com/news/2006/061120/full/061120-5.html

Noble, C., Gismervik, K., Iversen, M. H., Kolarevic, J., Nilsson, J., Stien, L. H. & Turnbull, J. F. (Eds.) (2020). Welfare Indicators for farmed rainbow trout: tools for assessing fish welfare 310 pp. https://nofima.no/wp-content/uploads/2020/05/Welfare-Indicators-for-farmed-rainbow-trout-Noble-et-al.-2020.pdf

Noble, C., Gismervik, K., Iversen, M. H., Kolarevic, J., Nilsson, J., Stien, L. H. & Turnbull, J. F. (Eds.) (2018). Welfare Indicators for farmed Atlantic salmon: tools for assessing fish welfare 351pp. https://nofima-326d.kxcdn.com/wp-content/uploads/2018/11/FISHWELL-Welfare-indicators-for-farmed-Atlantic-salmon-November-2018.pdf

Nofima.no (2018). New knowledge on stunning and bleeding fish. Julkaistu: 29.11.2018
https://nofima.no/en/nyhet/2018/11/new-knowledge-on-stunning-and-bleeding-fish/

Npr.org – Clare Leschin-Hoar (2017). Will Fish Get A Humanely Harvested Label? These Brothers Bet $40 Million On It. Julkaistu: 14.6.2017.
https://www.npr.org/sections/thesalt/2017/06/14/532845573/will-fish-get-a-humanely-harvested-label-these-brothers-bet-40-million-on-it?t=1604952098952

Kinya G. Ota & Gembu Abe (2016). Goldfish morphology as a model for evolutionary developmental biology. First published: 07 March 2016 https://doi.org/10.1002/wdev.224

Phys.org (2012). Survival of the shyest? Study identifies how personality influences rainbow trout’s memory window. Julkaistu: 22.10.2012
https://phys.org/news/2012-10-survival-shyest-personality-rainbow-trout.html

Pleeging, C.C.F. & Moons, C.P.H.. (2017). Potential welfare issues of the Siamese fighting fish (Betta splendens) at the retailer and in the hobbyist aquarium. Vlaams Diergeneeskundig Tijdschrift. 86. 213-223. 10.21825/vdt.v86i4.16182. 

Poliisi.fi – Itä-Suomen poliisilaitos (2019). Kaloille ei saa aiheuttaa aiheetonta kipua tai kärsimystä. Julkaistu: 20.06.2019
https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/tiedotteet/1/1/kaloille_ei_saa_aiheuttaa_aiheetonta_kipua_tai_karsimysta_81596

Psvapaa-ajankalastajat.fi – Pohjois-Savon vapaa-ajankalastajapiiri (2019). Vapaa-ajankalastajapiirien ja seurojen kilpailujärjestäjille ja kilpailijoilleJulkaistu: 28.05.2019 22:09). http://www.psvapaa-ajankalastajat.fi/?lang=fi&newspage=321

Ruokavirasto.fi (2019). Kalojen lopettaminen kalastuskilpailuissa. Julkaistu: 5.9.2019. https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/uutiset/kalojen-lopettaminen-kalastuskilpailuissa/

João Luis Saraiva, Pablo Arechavala-Lopez, Maria Filipa Castanheira, Jenny Volstorf & Billo Heinzpeter Studer (2019). A Global Assessment of Welfare in Farmed Fishes: The FishEthoBase .Fishes 2019, 4, 30. https://www.mdpi.com/2410-3888/4/2/30/pdf

Sarijakuva.fi/blogi – Sari Toivola (2020). Kalan kipu: totta vai tarua? Julkaistu: 17.2.2020. https://sarijakuva.fi/blogi/2020/02/17/kalan-kipu-totta-vai-tarua/

Seafoodsource.com – Sierra Golden (2016). Blue North launches state-of-the-art fishing vessel. Julkaistu: 12.9.2016. https://www.seafoodsource.com/news/supply-trade/blue-north-launches-state-of-the-art-fishing-vessel

Segner, H., Reiser, S., Ruane, N., Rösch, R., Steinhagen, D. and Vehanen, T. (2019). Welfare of fishes in aquaculture. FAO Fisheries and Aquaculture Circular No. 1189. Budapest, FAO. http://www.fao.org/3/ca5621en/CA5621EN.pdf

L. U. Sneddon (2003). The Bold and the Shy: Individual Differences in Rainbow Trout. https://www.wellbeingintlstudiesrepository.org/cgi/viewcontent.cgi?article=1009&context=acwp_aff

Lynne U. Sneddon, David C.C. Wolfenden & Jack S. Thomson (2016). Stress Management and Welfare. Fish Physiology volume 35, 2016, pages 463-539 https://doi.org/10.1016/B978-0-12-802728-8.00012-6

Suomen kalankasvattajaliitto (n.d.). Kalanviljely. https://www.subjectaid.fi/storage/ma/d0d79c4f94e8498888e7e8ddc63e27aa/0d58fe68434f42f596dc5a3c271a49ce/pdf/4838EE7A41A36A5608F834D89C431476B5C82ECA/Kalanviljely_Kirjanen.pdf

Teletchea, Fabrice. (2016). Domestication level of the most popular aquarium fish species: is the aquarium trade dependent on wild populations?. Cybium: international journal of ichthyology. 40. 21-29. 

Valtioneuvosto (n.d.). Hallitusohjelma:”Kestävän ruokajärjestelmän perustaksi tarvitaan kansallinen maatila-, kala-, poro- ja riistatalous” 3.4.2 Maatalous
https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma/maatalous

Vapaa-ajankalastaja.fi (n.d.) a. Kalojen vapauttaminen. https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/kalan-vapauttaminen/

Vapaa-ajankalastaja.fi (2020). SM-PILKKIKILPAILUN SÄÄNNÖT, päivitetty 21.02.2020. https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/sm-pilkki/

Veteriankey.com – Stephen M. Miller, Mark A. Mitchell (n.d.). Ornamental Fish
https://veteriankey.com/ornamental-fish/
Wwf.fi (n.d.). Kalaopas. https://wwf.fi/kalaopas

Dr. Wöhr, Anna-Caroline & Hildebrand, Heike & Unshelm, Jürgen & Erhard, Michael. (2005). Aspects of animal welfare and species protection in the international trade of ornamental fish and air transport to Germany. Berliner und Münchener tierärztliche Wochenschrift. 118. 177-85. 

Yle.fi – Pirjo Koskinen (2019). Nollaa Itämeri-päästösi herkuttelemalla – yksi lahna-ateria poistaa kilon sinilevää. Julkaistu: 2.12.2019. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/02/nollaa-itameri-paastosi-herkuttelemalla-yksi-lahna-ateria-poistaa-kilon

Yle.fi – Hannamari Vallila (2019). Syö särkeä, siinä on järkeä – kolme hyvää syytä särkikalojen syömiseen. Julkaistu: 10.12.2019
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/02/nollaa-itameri-paastosi-herkuttelemalla-yksi-lahna-ateria-poistaa-kilon


Lue myös: Kalan kipu: totta vai tarua? | Kala: arvostettua ruokaa vai kunnioitettu yksilö?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.