Lainsäädännöllä sairaiden lemmikkieläinten jalostusta vastaan

Kuva: pixabay.com

HUOM! Käytän poikkeuksellisesti kirjoituksen kuvituksena brakykefaalisten koirien kuvia, sillä aihe koskettaa niitä hyvin läheisesti. Noudatan Suomen eläinlääkäriliiton suositusta ja pidättäydyn muutoin käyttämästä sairaiksi jalostettujen koirien kuvia viestinnässäni.

---

Vuonna 2014 Alankomaissa tuli voimaan laki, jonka mukaan lemmikkieläimelle tai sen jälkeläisille minkäänlaisia hyvinvointiongelmia aiheuttava jalostaminen on kiellettyä (1). Lain mukaan kasvattajan tulee jalostusvalinnoillaan pyrkiä välttämään eläimen hyvinvointia heikentäviä ominaisuuksia tai sairauksia niin pitkälle kuin mahdollista (1). Ulkomuodon ääripiirteet ja eläimelle haitalliset perinnölliset käyttäytymispiirteet tulee niin ikään ottaa huomioon jalostusvalintoja tehdessä (1).

---

Laki johti joihinkin parannuksiin, mutta niiden ei katsottu olevan riittäviä (1). Kasvattajia oli vaikea saada muuttamaan tapojaan ja osa jopa kieltäytyi avoimesti noudattamasta uutta lakia (1, 2). Lakia oli myös vaikea laittaa täytäntöön sen tulkinnanvaraisuuden vuoksi (1). Ympäripyöreän lain sanan nojalla kun oli käytännössä mahdoton todistaa, ettei kasvattaja olisi toiminut parhaansa mukaan kasvattamiensa koirien terveydentilan ja hyvinvoinnin turvaamiseksi (1).

Niinpä Utrechtin yliopiston Eläinlääketieteen laitoksella (Faculty of Veterinary Medicine, Utrecht University) tartuttiin Alankomaiden maatalous-, luonto- ja ruokaministeriön (Dutch ministry of agriculture, nature and food quality) toimeksiantoon ja luonnosteltiin ehdotus lakia tarkentavista määräyksistä (1). Ministeriö julkaisi aiheesta virallisen raportin alkuvuodesta 2019, jonka myötä Alankomaissa astui voimaan aikaisempaa täsmällisempi laki (1). Täsmentyneellä lainsäädännöllä pyritään ohjaamaan brakykefaalisten, eli lyhytkuonoisten, koirien jalostusta terveempään suuntaan, ennen kaikkea siihen liittyvien hengitystie- (BOAS) ja silmäsairauksien (BOS) osalta (1).

Laki mahdollistaa puuttumisen brakykefaalisten koirien jalostukseen rotuun katsomatta

Alankomaiden lainsäädäntö ei itsessään ota kantaa rotuihin, vaan lain silmissä koiran ulkomuoto ja terveydentila sanelevat sen kuulumisen lainsäädännön piiriin (4). Laki mahdollistaneekin puuttumisen kaikkien brakykefaalisten koirien jalostukseen rotuun katsomatta.

Alankomaiden kennelklubi Raad van Beheer on kuitenkin laatinut listan roduista, joihin se soveltaa lain sanaa. Listalla on tällä hetkellä 12 brakykefaalista rotua: apinapinseri, bostoninterrieri, englanninbulldoggi, ranskanbulldoggi, griffon belge, griffon bruxellois, petit brabancon, japaninspanieli, kingcharlesinspanieli, mopsi, kiinanpalatsikoira ja shih tzu (3). Järjestön mukaan rodun puuttuminen listalta ei kuitenkaan tarkoita, ettei kasvatussääntöjä voisi lain puitteissa soveltaa tarvittaessa muihinkin lyhytkuonoisiin koirarotuihin, tai ettei listaa voisi tulevaisuudessa laajentaa kattamaan muitakin rotuja (4).

Liikennevalot kertovat koirien terveydentilasta

Alankomaiden lainsäädäntö nojaa liikennevaloperiaatteeseen, jonka piiriin kuuluu kuusi lakisääteistä, eli pakollista, kriteeriä: hengitysäänet, kuonon ja kallon suhteellinen mitta (Cranofacial Ratio, CFR), sierainten avoimuus, silmänvalkuaisten näkyminen ja silmänsulkeutumisrefleksit sekä kirsun päälle tulevan ihopoimun vaikutus hengitykseen (5).

Eläinlääkärin tulee tarkastaa jalostuskäyttöön kaavailtu koira näiden ominaisuuksien osalta ja näyttää sille kustakin piirteestä joko punaista, keltaista tai vihreää valoa sen perusteella, kuinka vakava-asteisesta ja eläimen hyvinvointia heikentävästä piirteestä on kyse (5). Punainen valo tarkoittaa kaikista liioitelluimpia ääripiirteitä, keltainen valo vähemmän liioiteltuja ääripiirteitä ja vihreä puolestaan edustaa tervettä ihannetta (5).

Tarkemmat kriteerit ja määritelmät löydät täältä (englanniksi).

Lisäksi jalostusyksilöille voidaan suorittaa vapaaehtoisia lisätutkimuksia, kuten niskan suhteellisen leveyden mittaus, kävely- ja kestävyystestit, ravitsemuskuntoon ja BOAS:lle altistavaan ylipainoon liittyvät tutkimukset sekä lyhytkuonoisuuteen liittyviä silmäsairauksia koskevat tarkemmat silmätutkimukset (5).

Uusi lainsäädäntö antaa eläinsuojeluviranomaisille aikaisempaa paremmat mahdollisuudet puuttua sairaiden eläinten jalostuskäyttöön (1). Sairaiden koirien pennuttamisesta voidaan esimerkiksi määrätä sakkorangaistus (6).

Jotta syntyvän pentueen voidaan nähdä täyttävän lain vaatimukset ja olevan rekisteröintikelpoinen, tulee molempien vanhempien olla eläinlääkärin tarkastamia ja niiden terveydentilasta tulee yllä mainituilta osin esittää eläinlääkärin laatima ja allekirjoittama virallinen terveyslausunto (4). Mikäli koirat täyttävät lain terveysvaatimukset, voidaan niille myöntää kasvatuslupa ja pennut voidaan rekisteröidä Raad van Beheerin viralliseen rekisteriin (4). Mikäli eläinlääkärin lausunnosta selviää ettei koira täytä kaikilta osin laissa määriteltyjä kriteerejä, ei kasvatuslupaa voida automaattisesti myöntää (4).

Sellaisen koiran jalostuskäyttö on kuitenkin toistaiseksi sallittua, jonka lakisääteiset kriteerit eivät täyty kuonon ja kallon suhteellisen mitan osalta (4). Mikäli sellaista koiraa jonka CFR on 0,3> halutaan käyttää jalostukseen, sen tulee muilta ominaisuuksiltaan täyttää lain vaatimukset (4). Tällainen koira tulee yhdistää vain kriteerit kaikilta osin täyttävään yksilöön (4). Sellaiselle yhdistelmälle ei siis voida myöntää kasvatuslupaa, jossa molemmat koirat ovat reputtaneet lakisääteiset terveystutkimukset (4). Kasvattajan on myös onnistuttava nostamaan kasvattiensa terveydentila lain edellyttämälle tasolle kahden tai kolmen sukupolven jalostustyön aikana, eli liian sairaita koiria ei saa pennuttaa loputtomiin (1).

Lisäksi uusi lainsäädäntö antaa eläinsuojeluviranomaisille aikaisempaa paremmat mahdollisuudet puuttua sairaiden eläinten jalostuskäyttöön (1). Sairaiden koirien pennuttamisesta voidaan esimerkiksi määrätä verrattain tuntuva sakkorangaistus (6).

Laissa on paljon hyvää, mutta myös paljon kehitettävää

Pääni tulvi täyteen ajatuksia lukiessani Alankomaiden lainsäädännön sisältöä ja tankatessani brakykefaalisten koirarotujen jalostusyksilöille asetettuja kirteerejä. Laissa on paljon hyvää ja se on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. Eläinsuojelun näkökulmasta jäin kuitenkin kaipaamaan selkeämpiä ohjeita varsinkin kokonaisterveydentilansa osalta pahimmassa jamassa olevien brakykefaalisten koirarotujen osalta.

Päätinkin listata mitä hyvää Alankomaiden tuoreessa lainsäädännössä mielestäni on, ja millaisia täsmennyksiä tai parannuksia siihen puolestaan toivoisi. Tässä vaiheessa koen tarpeelliseksi korostaa näkökulmani olevan puhtaasti eläinsuojelullisen. En siis ole missään määrin oikeusoppinut, enkä ota kantaa siihen, ovatko kaikki ohessa esittämäni ehdotukset ja näkökulmat lainsäädännöllisesti realistisia tai toteutettavissa. Pyrinkin lähinnä tuomaan esille, millainen olisi mielestäni eläinten kannalta ihanteellisin laki.

Tässä vaiheessa lienee myös hyvä huomioida Raad van Beheerin olevan omissa kriteereissään joissain määrin varsinaista lainsäädäntöä tiukempi (4). Kommentoinkin ohessa varsinaisen lainsäädännön lisäksi myös Raad van Beheerin laatimaa brakykefaalisten rotujen jalostusstrategiaa.

---

Uuden lain plussia ovat mukana olevien rotujen laaja kirjo ja ulkoisten, koiran terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien piirteiden monipuolinen arviointi

+Lain soveltaminen ei rajoitu vain tiettyihin rotuihin, vaan keskittyy kitkemään koiran ulkomuodon ääripiirteitä rotuun katsomatta. Tämä on siinä suhteessa etu, että brakykefalian esiintymiseen ja sen mukanaan tuomiin terveys- sekä hyvinvointiongelmiin pyrittäneen puuttumaan ilmeisen laajalla skaalalla ja ennaltaehkäisevästi myös niiden rotujen osalta, joiden tilanne ei vielä tällä hetkellä ole pahin mahdollinen.

+Koirien ulkoisia ääripiirteitä arvioidaan laajalti sen perusteella, miten niiden tiedetään vaikuttavan koiran rakenteeseen liittyvien hengitys- ja silmäsairauksien syntyyn ja esiintyvyyteen (3, 5). Koiran terveydentilaa arvioitaessa ei siis tuijoteta pelkkää kuonon pituutta, vaan pyrittäneen paikallistamaan mahdollisimman kattavasti kaikki BOAS:lle altistavat tekijät.

Laki tarjoaa viranomaisille mahdollisuuden rangaista alankomaalaisia kasvattajia sairaiden koirien jalostuskäytöstä, riippumatta siitä, onko kyseisiä koiria jälkeläisineen rekisteröity paikallisen Kennelliittoon vai ei. Teoriassa laki siis mahdollistaa sanktioiden jakamisen kaikille sitä rikkoville ihmisille, mikäli lain noudattamisen valvontaan vain on käytännössä olemassa riittävästi resursseja.

+Raad van Beheer ulottaa oman strategiansa piiriin myös luonnollisen lisääntymisen (3). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että narttua, joka on jouduttu keisarinleikkaamaan kaksi kertaa, ei saa enää käyttää jalostukseen (3). Raad van Beheer suosittaa periaatteessa myös luontaista astutusta, mutta sen toteutumista lienee käytännössä mahdoton valvoa (3).

+Lainsäädännön yhteydessä on esitetty huoli siitä, että lakimuutos ajaisi sairaiden koirien kasvattajat ”maan alle”, eli sairaita pentueita alettaisiin tuottaa salaa ja piittaamatta lakiin kirjatuista terveysvaatimuksista (7).

Mielestäni tässä on yksi ehkä merkittävimmistä syistä sille, miksi on etu, että asiasta säädetään nimenomaan laissa. Laki kun tarjoaa viranomaisille mahdollisuuden rangaista alankomaalaisia kasvattajia sairaiden koirien jalostuskäytöstä, riippumatta siitä, onko kyseisiä koiria jälkeläisineen rekisteröity paikallisen Kennelliittoon vai ei. Teoriassa laki siis mahdollistaa sanktioiden jakamisen kaikille sitä rikkoville ihmisille, mikäli lain noudattamisen valvontaan vain on käytännössä olemassa riittävästi resursseja. Parhaassa tapauksessa lakimuutos tulisikin siis nähdäkseni suitsimaan myös Alankomaissa tapahtuvaa pentutehtailua.

---

Uuden lain miinuksia ovat yhteen ongelmaan keskittyminen ja joidenkin brakykefaliaan liittyvien terveysongelmien jättäminen kriteeristön ulkopuolelle

-Brakykefalia ja siitä aiheutuvat terveys- ja hyvinvointiongelmat ovat yksiä vakavimmista tiettyjä koirarotuja uhkaavista tekijöistä (8). Tämän nojalla onkin perusteltua paneutua juuri brakykefalian kitkemiseen lainsäädännön keinoin. Näen lähestymistavassa kuitenkin myös selkeitä uhkia niiden rotujen osalta, joiden geneettinen monimuotoisuus on vähäistä ja joiden terveysongelmat eivät rajoitu pelkkään brakykefaliaan. Mikäli pidempää kuonoa ja sen liitännäisiä pidetään ainoina terveyttä parantavina ja jalostusvalintoja ohjaavina tekijöinä ja niitä jalostetaan esimerkiksi luusto- ja nivelterveyden kustannuksella, ollaan varsinkin pahimmassa jamassa olevien rotujen osalta nähdäkseni menossa ojasta allikkoon.

-Lainsäädännössä keskitytään ensisijaisesti fyysisten tekijöiden arviointiin ja eläimen jalostuskelpoisuuden määrittelyyn ulkomuotoa ja muita fyysisiä ominaisuuksia arvioimalla (3, 5). Samalla tullaan unohtaneeksi koiran ulkomuodon ja terveydentilan taustalla olevat geenit (5, 9). Lisäksi huomiotta jäävät yksilön kokonaisterveydentilaa kartoittavat kliiniset tutkimukset, kuten nivelten ja luuston röngentutkimukset.

Entä löytyykö rodusta riittävästi geneettistä vaihtelua kokonaisterveydentilan parantamiseen ilman ulkosiitosta, eli roturisteytystä?

-Entä löytyykö rodusta riittävästi geneettistä vaihtelua kokonaisterveydentilan parantamiseen ilman ulkosiitosta, eli roturisteytystä?

Utrechtin yliopiston raportissa roturisteytykset kyllä mainitaan yhtenä vaihtoehtona parantaa sellaisten rotujen terveyttä, joiden sisäinen geneettinen vaihtuvuus on heikkoa (5). Joidenkin lähteiden mukaan näitä roturisteytyksiä on käytännössä jo jonkin verran tehtykin (1, 10). Herää kuitenkin huoli, saavatko roturisteytykset riittävästi huomiota ja annetaanko niille käytännön toimenpiteissä se painoarvo, jonka ne ansaitsisivat?

Roturisteytyksen mahdollisuus mainitaan myös Raad van Beheerin strategialinjauksessa, mutta lähinnä sivulauseessa (3). Esimerkiksi englanninbulldogin kohdalla on Raad van Beheerin rotukohtaisissa jalostusohjeissa lueteltu jos jonkinlaisia edellytyksiä rodun terveydentilan parantamiseksi, mutta roturisteytys ei näytä olevan näiden toimenpiteiden joukossa (11). Sainkin lukemani perusteella käsityksen, että Raad van Beheer kyllä hyväksyy roturisteytykset brakykefaalisen rodun terveyden parantamiseksi, muttei varsinaisesti kannusta niihin.

Näyttääkin vahvasti siltä, että roturisteytyksiä pyritään välttämään, ja sorvaamaan brakykefaalisten rotujen jalostuskriteerit sellaisiksi, että rotujen terveydentilan parantaminen voitaisiin perustaa ensisijaisesti rodun sisäisiin jalostusvalintoihin. Vaikka tämä olisikin mahdollista valtaosan kohdalla lainsäädännön piiriin kuuluvista koirista, joidenkin rotujen osalta peli on kuitenkin jo auttamatta menetetty (8, 9). Näiden rotujen kohdalla roturisteytyksiä ensisijaisina rodun terveystilannetta parantavina toimenpiteinä tulisikin mielestäni korostaa, ellei jopa säätää jollain aikavälillä pakollisiksi.

Hammas- ja purentaongelmat on jostain syystä jätetty kokonaan laisäädännön ja siihen liittyvän kriteeristön ulkopuolelle, vaikka niiden tiedetään olevan kytköksissä brakykefaliaan (12).

-Hammas- ja purentaongelmat on jostain syystä jätetty kokonaan laisäädännön ja siihen liittyvän kriteeristön ulkopuolelle, vaikka niiden tiedetään olevan kytköksissä brakykefaliaan (12).

-Yksilön fyysistä suorituskykyä mittaavat kävely- ja rasitustestit on laissa määritelty vapaaehtoisiksi, eli niitä ei lähtökohtaisesti edellytetä (5). Koira voidaan kuitenkin määrätä kävelytesteihin ja muihin vapaaehtoisiin tutkimuksiin, mikäli koiran terveydentilassa on epäselvyyksiä, tai sen terveydestä tarvitaan lisätietoa oikeustapaukseen liittyen (5). Raad van Beheer on omissa standardeissaan nostanut kävely- ja rasitustestit lakia keskeisempään rooliin (3, 11). Järjestö muun muassa edellyttää niiden suorittamista jalostukseen käytettäviltä englanninbulldogeilta (3, 11).

Fyysistä suorituskykyä mittaavat kävely- ja rasitustestit eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti välttämättä edellyttäne jalostusyksilöiltä normaalia ja tavanomaisella rakenteella varustettuihin koiriin verrattavaa suorituskykyä. Vaikka tutkimuksissa onkin kävelytestien avulla pystytty erottamaan vakavat BOAS-tapaukset lievistä ja terveistä, on niissä saatu viitteitä myös siitä, että normaalilla rakenteella varustetut koirat suoriutuvat kävely- ja rasitustesteistä lähtökohtaisesti englanninbulldoggeja paremmin (13).

Kysymys kuuluu: haluammeko jalostaa terveitä vai ”terveempiä” koiria? Esimerkiksi ”terveempi” bulldoggi kun ei automaattisesti liene yhtä kuin terve bulldoggi.

Kysymys kuuluu: haluammeko jalostaa terveitä vai ”terveempiä” koiria? Esimerkiksi ”terveempi” bulldoggi kun ei automaattisesti liene yhtä kuin terve bulldoggi. Ymmärrän kyllä, että näillä menetelmällä pyritään parantamaan brakykefaalisten rotujen terveydentilaa edes hieman, mutta onko se lopulta kuitenkaan riittävästi?

Johtaako tällainen ajatustapa valkopesuun ja harhaan siitä, että kävelytestistä suoriutuva koira olisi terve ja suorituskyvyltään normaali? Antaako tämä brakykefaalisten rotujen kasvattajille valheellisen kuvan rotujensa kokonaisterveydentilasta? Voidaanko näiden rotujen jalostuksessa todella tuudittautua siihen, että tällaisesta kävelytestistä suoriutuminen puhtain paperein on riittävä osoitus koiran soveltuvuudesta jalostuskäyttöön?

Entä ohjaavatko kävelytestit huomiota pois muista terveysongelmista? Johtavatko ne tiettyjen, geneettisesti jo valmiiksi homogeenisten rotujen geneettisen monimuotoisuuden köyhtymiseen entisestään? Tarkoittaako tämä sitä, että siinä vaiheessa, kun olisi aika ottaa ”seuraava askel” kohti normaalia ja ihanteellista suorituskykyä, ollaankin rodun osalta jo entistäkin syvemmällä geneettisessä pullonkaulassa ja mahdollisuudet rodun kokonaistilanteen parantamiseen entistäkin heikommat?

-Raad van Beheer on ilmaissut huolensa siitä, että tiukentuneen kansallisen lainsäädännön myötä ihmiset alkavat hankkia koiria ulkomaisilta kasvattajilta, joiden toimintaan Alankomaiden lainsäädäntö ei vaikuta (3). Laki kun ei ota kantaa tuontikoirien terveydentilaan, vaan koskee ainoastaan Alankomaissa syntyneitä koiria (3).

Raad van Beheerin kriteerit ovat samat sekä Alankomaissa syntyneille että muualta tuoduille jalostusyksilöille (3). Kaikilta jalostuskoirilta syntymämaahan katsomatta edellytetään siis samojen terveystutkimusten läpikäyntiä (3). Ongelmana kuitenkin on, että valtaosa Alankomaissa elävistä koirista on muita kuin järjestön toiminnan piirissä olevia rekisteröityjä rotukoiria, ja niihin järjestön toimivalta ei luonnollisestikaan ulotu (3).

Saattaakin olla, etteivät kansallisen lainsäädännön keinot yksistään riitä ratkaisemaan ongelmaa täysin, mikäli yllä kuvailtu skenaario osoittautuu paikkansapitäväksi. Silloin tarvitaan kansainvälistä tahtotilaa, mikä voisi käsittääkseni tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiaan otettaisiin tulevaisuudessa kantaa EU-tasolla.

Norja edellä, Suomi perässä?

Sairaiden eläinten jalostukseen puuttuminen lainsäädännöllä ei ole viime aikoina ollut tapetilla ainoastaan Alankomaissa. Naapurissammekin on nimittäin herätty vaatimaan lainsäätäjiltä nykyistä tiukempaa suhtautumista sairaiden lemmikkieläinten jalostukseen (14). Norjalainen eläinsuojelujärjestö Dyrebeskyttelsen Norge on kerännyt nimiä vetoomukseen parempien oikeuskäytäntöjen puolesta jo vuodesta 2018 (14, 15). Järjestön mukaan maan kansalliseen eläinsuojelulakiin kirjattu sairaiden eläinten jalostuksen kielto ei tällä hetkellä toteudu käytännössä (15). Vetoomuksen avulla Dyrebeskyttelsen Norge pyrkii saamaan tähän muutoksen (15).

Nähdäkseni tilanne Norjassa muistuttaa hyvin paljon tilannetta, joka meillä on tällä hetkellä Suomessa. Myös meidän kansallinen eläinsuojelulainsäädäntömme kieltää sairaiden eläinten jalostuksen, mutta lain käytännön soveltaminen on ollut pitkään heikoissa kantimissa (16).

Nähdäkseni tilanne Norjassa muistuttaa hyvin paljon tilannetta, joka meillä on tällä hetkellä Suomessa. Myös meidän kansallinen eläinsuojelulainsäädäntömme kieltää sairaiden eläinten jalostuksen, mutta lain käytännön soveltaminen on ollut pitkään heikoissa kantimissa (16). Sairaiden eläinten jalostusta ei myöskään ole meillä Suomessa koirien osalta kriminalisoitu, vaikka samaan aikaan se on katsottu käytännössä laittomaksi muun muassa turkiskettujen kohdalla (17).

Onkin mielenkiintoista nähdä, johtaako Dyrebeskyttelsen Norgen vetoomus ennenpitkää toimenpiteisiin ja jos, niin miten se vaikuttaa aiheen ympärillä käytävään keskusteluun Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.

Entä mitä tulevaisuudessa?

Alankomaiden lainsäädäntö on suuri askel kohti lemmikkieläinten parempaa terveyttä. Koen sen kuitenkin olevan askeleista kuitenkin vasta ensimmäisen, eikä suinkaan viimeisen. Odotukset ovat suuret sen suhteen, miten Alankomaissa aiotaan jatkossa edetä. Poliittinen tahtotila kehittää lakia pala palalta kohti kokonaisvaltaisesti terveempiä koiria kun näyttää olevan kova (10, 18).

On mahtavaa, että Norjassakin on herätty vaatimaan nykyistä parempaa lemmikkieläinlainsäädäntöä. Tämä luo toivoa, että Suomi tulisi Norjan antaman vetoavun voimin pian perässä. Toivon myös, ettei tämä jäisi Alankomaidenkaan osalta tähän, vaan lainsäädäntöä kehitettäisiin pala palalta kohti sairaiden eläinten jalostuksen täyskieltoa.

---

Mitä tämä sitten voisi käytännössä tarkoittaa:

• Genotyyppi otetaan huomioon lainsäädännössä, koirajärjestöjen strategioissa ja kasvattajien jalostusvalinnoissa sitä mukaa, kun geenitutkimus etenee ja terveys- ja hyvinvointiongelmia aiheuttaville geenivirheille saadaan helppokäyttöisiä, saatavuudeltaan hyviä ja taloudellisia geenitestejä.

• Varsinaisten sairauksia aiheuttavien geenivirheiden lisäksi kiinnitetään rotukohtaisesti huomiota myös rodun geneettiseen monimuotoisuuteen ja geneettisen vaihtelun määrään. Mikäli rodun geneettinen vaihtelu on vähäistä ja rodun terveystilanteen parantaminen edellyttää valtaosan yksilöistä sulkemista pois jalostuksesta, tulee suunnitelmalliset roturisteytykset ottaa ensisijaisiksi rodun terveystilanteen parantamisen työkaluiksi. Tällaisia rotuja ovat tällä hetkellä esimerkiksi englanninbulldoggi ja ranskanbulldoggi (8, 9).

• Roturisteytykset säädetään pakollisiksi niille roduille, joiden sisältä ei löydy riittävää geneettistä vaihtelua rodun kokonaisterveydentilan parantamiseksi. Äärimmäisen brakykefalian kitkeminen ei saa tapahtua rodun kokonaisterveydentilan kustannuksella.

• Brakykefalian ohella pyritään paikallistamaan myös muita rotutyypillisiä perinnöllisiä sairauksia ja ryhdytään toimenpiteisiin rotujen kokonaisterveydentilan parantamiseksi.

• Lainsäädäntö ja niihin liittyvät käytännön toimenpiteet ja säädökset ulotetaan koirista muihin keskeisiin lemmikkieläinlajeihin, kuten kissoihin.

Suurten kysymysten äärellä

Kaikki tämä olisi toki varmasti jo tapahtunut, mikäli eläisimme täydellisessä maailmassa.

Esimerkiksi suuresti peräänkuuluttamillani roturisteytyksillä olisi käsittääkseni asianmukaisesti toteutettuna kiistattomia hyötyjä joillekin roduille. Suurin ongelma lieneekin rotukoiraharrastajien harjoittama puhdasrotuisuuden ihannointi ja sen nostaminen jalostuksen tärkeimmäksi prioriteetiksi (10).

---

Olemme suurten kysymysten äärellä:

• Miten saada kasvattajien yleiset asenteet myönteisiksi roturisteytyksille? Miten varmistetaan, että roturisteytyksillä parannetaan olemassa olevien koirarotujen terveystilannetta, eikä luoda rinnalle uusia rotuja, joiden olemassaolo ei nähdäkseni välttämättä suoranaisesti paranna sairaimpien koirarotujen tilannetta?
  
  Esimerkiksi mannermainen bulldoggi kehitettiin alkujaan terveemmäksi vaihtoehdoksi englanninbulldogille (19), mutta se ei siitä huolimatta näyttäisi vähentäneen englanninbulldogin suosiota tai parantaneen sen terveydentilaa.
  
  Lisäksi on erityisen huolestuttavaa, että roturisteytyksiä Alankomaissa toteuttaneet mopsikasvattajat ovat saaneet niskaansa roppakaupalla lokaa ja sävyltään uhkaavaa vihapostia (10). Nämä syvälle juurtuneet ja voimakkaita tunteita herättävät roturisteytysvastaiset asenteet ovatkin mielestäni yksiä suurimmista sairaiden koirarotujen terveydentilan parantamisen tiellä olevista esteistä, jotka pitäisi saada tavalla tai toisella raivattua pois. Mutta miten? Se onkin hyvä kysymys.

• Entä miten saada pennunhankkijat suhtautumaan kriittisesti ja antamaan terveydelle painoarvoa rotu- ja hankintapäätöksiä tehdessä? Miten saada heidät tulemaan tietoisiksi tiettyihin rotuihin ja ulkomuodon piirteisiin liittyvistä terveys- ja hyvinvointiongelmista ja tehdä niistä heidän silmissään niin merkityksellisiä, että he jättävät sairaiksi tiedettyjen rotujen pennut hankkimatta?

---

Jos näihin kysymyksiin olisi olemassa yksinkertaiset ja kaikenkattavat vastaukset, ei ongelmaa olisi. Mutta niin kauan, kun on olemassa ihmisiä, jotka laittavat eläimen ulkonäön sen hyvinvoinnin ja terveyden edelle, on asiaan puututtava, tarvittaessa vaikka pakkokeinoin.

---

Lähteet:

1. Pugdogpassion.com – Therese Rodin (n.d.)
The Netherlands. https://pugdogpassion.com/the-netherlands/

2. Dutchnews.nl – Julkaistu: 18.3.2019
Dutch introduce fitness tests for flat faced dogs before they can breed
https://www.dutchnews.nl/news/2019/03/dutch-introduce-fitness-tests-for-flat-faced-dogs-before-they-can-breed/

3. Raad van Beheer
Breeding strategy brachycephalic pedigree dogs https://www.houdenvanhonden.nl/contentassets/177368bb35b647b49f48d234cdf37eaa/breeding-strategy-brachycephalic-dogs-in-the-netherlands.pdf

4. houdenvanhonden.nl (n.d.)
FOKKEN MET KORTSNUITIGE HONDEN
https://www.houdenvanhonden.nl/fokken-met-je-hond/fokken-met-kortsnuitige-honden/

5. Universiteit Utrecht (2019).
BREEDING SHORT-MUZZLED DOGS
Criteria for the enforcement of Article 3.4. of the Animal Keepers Decree (Besluit Houders van dieren) – Breeding Companion Animals, 21. 01. 2019
https://www.uu.nl/sites/default/files/eng_breeding_short-muzzled_dogs_in_the_netherlands_expertisecentre_genetics_of_companionanimals_2019_translation_from_dutch.pdf

6. Tellerreport.com – Julkaistu: 13.4.2020
NVWA gives first warning to breeders of short-nosed dogs
https://www.tellerreport.com/news/2020-04-13—nvwa-gives-first-warning-to-breeders-of-short-nosed-dogs-.SyxrFIKZdU.html

7. dailymail.co.uk – Jordan King – Julkaistu: 23.5.2020
Future of the British bulldog is under threat as Dutch Kennel Club becomes first to BAN registration of puppies after introduction of new breeding laws
https://www.dailymail.co.uk/news/article-8350119/Dutch-Kennel-Club-ban-British-bulldog.html?ito=facebook_share_fbia-top&fbclid=IwAR2XB8gfd5PHrPFVfolcp742Ae8C0-d-RfeJh0CSWi8olrUZGaFyvV-Gp_s

8. Pedersen, N.C., Pooch, A.S. & Liu, H. A genetic assessment of the English bulldog. Canine Genet Epidemiol 3, 6 (2016). https://doi.org/10.1186/s40575-016-0036-y

9. Ravn-Mølby E-M, Sindahl L, Nielsen SS, Bruun CS, Sandøe P, Fredholm M (2019) Breeding French bulldogs so that they breathe well—A long way to go. PLoS ONE 14(12): e0226280. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0226280

10. Ourdogs.co.uk – Issue 07/06/2019
Breeding restrictions come into force in the Netherlands
https://www.ourdogs.co.uk/News/newsa.php?title=Breeding_restrictions_come_into_force_in_the_Netherlands

11. houndenvanhonden.nl (n.d.)
FOKKEN MET EEN ENGELSE BULLDOG
https://www.houdenvanhonden.nl/fokken-met-je-hond/fokken-met-een-engelse-bulldog/

12. Carlton Gyles (2017). Brachycephalic dogs — time for action. Can Vet J. Aug; 58(8): 777-780. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5508944/#!po=5.00000

13. Lilja-Maula, Liisa & Lappalainen, Anu & Hyytiäinen, Heli & Kuusela, Erja & Kaimio, Mirja & Schildt, Kirsti & Mölsä, Sari & Morelius, Mikael & Rajamäki, Minna. (2016). Comparison of submaximal exercise test results and severity of brachycephalic obstructive airway syndrome in English bulldogs. The Veterinary Journal. 219. 10.1016/j.tvjl.2016.11.019.

14. kommunikasjon.ntb.no – Julkaistu: 13.9.2018
Dyrebeskyttelsen Norge
Lanserer underskriftskampanje mot uetisk avl av familiedyr
https://kommunikasjon.ntb.no/pressemelding/lanserer-underskriftskampanje-mot-uetisk-avl-av-familiedyr?publisherId=16958427&releaseId=17843448

15. Opprop.net – Dyrebeskyttelsen Norge (n.d.)
Underskriftskampanje mot uetisk avl av familiedyr
https://www.opprop.net/underskriftskampanje_mot_uetisk_avl_av_familiedy?fbclid=IwAR2PuTFTYDT_5eo3rnZ6tSaVXkBwBzyPo_vXeOte-LJmtVeiZ26qysX96u4

16. sey.fi (2017) – Eläimet kärsivät jalostuksesta johtuvista terveysongelmista – Ylijalostuksen kieltävä laki on käytännössä kuollut kirjain. Tiedote, julkaistu 11.4.2017. https://sey.fi/elaimet-karsivat-jalostuksesta-johtuvista-terveysongelmista-ylijalostuksen-kieltava-laki-on-kaytannossa-kuollut-kirjain/

17. Tarja Koskela – Eläimiin kohdistuvat rikokset -luento, 7.6.2020, Helsingin yliopiston avoin yliopisto, eläinoikeuden kurssi

18. nltimes.nl – Janene Pieters (2019). Julkaistu: 19.3.2019.
Dutch gov’t targets puppy mills with stricter rules for breeding for appearance
https://nltimes.nl/2019/03/19/dutch-govt-targets-puppy-mills-stricter-rules-breeding-appearance

19. continentalbulldog.fi (n.d.)
Tietoa rodusta
http://www.continentalbulldog.fi/rotu.htm

---

Lue myös: Söpöyden hinta