Kuva: Essi Latto
Elokuvaohjaajan mielestä kissaa ei voi kouluttaa. Syy ei kuitenkaan ole kissassa tai sen lajityypillisissä ominaisuuksissa, vaan aikansa eläneissä ja ihmisten mieliin juurtuneissa mielikuvissa.
Olin kieltämättä innoissani, kun tieto elokuvaohjaaja Kaisa Rastimon suunnitteleman kissavideokurssin rantautumisesta Espoon työväenopiston kurssitarjontaan kantautui korviini. Ehdin Länsiväylässä julkaistua haastattelua lukiessani hieman harmitellakin, että kurssit täyttyivät niin nopeasti etten ehtinyt mukaan.
Nostelin kyllä hieman kulmiani Rastimon todetessa kissavideoiden olevan ennen kaikkea hyväntuulisia videoita, sillä niitähän ne, tai eläinvideot ylipäätään, eivät automaattisesti ole.
Innostukseni vaihtui kulmien kurtistelun ja hämmennyksen kautta närkästykseen viimeistään siinä vaiheessa, kun Rastimo alkoi analysoida kissoille ominaisia luonteenpiirteitä ja kissojen koulutettavuutta. Haastattelussa hän toteaa, että koiraa voi ohjata tekemään erilaisia temppuja, mutta kissalta se ei onnistu.
Väitteellä kissan koulutettavuuden puutteesta ei kuitenkaan ole mainittavaa tieteellistä pohjaa.
Kissalta löytyy kaikki koulutettavuuden edellytykset, vaikka se joiltain osin saattaakin olla koiraa haastavampi koulutettava.
Kuva: Ari K.
Kissa ei ole mahdoton koulutettava
Tutkimuksissa on onnistuneesti opetettu erilaisia temppuja löytölöissä asuville kodittomille kissoille (1), eikä liene syytä epäillä, että kodeissamme asuvat lemmikkissat poikkeaisivat tässä suhteessa löytölöissä asuvista lajitovereistaan. Lisäksi kissojen on havaittu osaavan tulkita ihmisen antamia vihjeitä ja toimivan niiden mukaan (2). Koirat ottavat toki vuorovaikutustilanteissa ihmiseen enemmän katsekontaktia ja turvautuvat pulmatilanteissa ihmiseen kissaa useammin. Tämä tarjoaa koiralle etulyöntiaseman ihmislähtöisissä, tietynlaiseen elehdintään ja viestintään pohjautuvissa koulutustilanteissa, mikä tehnee koirasta ihmisen silmissä kissaa helpomman koulutettavan (2). Se ei kuitenkaan tarkoita, että kissaa olisi mahdoton kouluttaa. Kissa on vain koiraa haastavampi koulutettava.
Asiantuntijatkin ovat lausuneet aiheesta. Esimerkiksi käyttäytymistutkija Julia Albright (3) sekä käyttäytymistutkija ja tietokirjailija John Bradshaw ovat puhuneet kissojen kouluttamisesta ja sen mukanaan tuomista hyödyistä. Jälkimmäinen on kirjoittanut aiheesta kirjankin (4). Myös suomalainen eläinten käyttäytymistutkija Helena Telkänranta on puhunut aiheesta ja todennut muun muassa, että palkitsemiseen perustuvassa koulutusmenetelmässä lopputuloksen ratkaisevat yleensä ihmisen, eivätkä niinkään eläimen taidot (5).
Aikansa eläneet mielikuvat leimaavat kissakäsitystämme
Todellisia syitä olettaa kissan olevan lähtökohtaisesti kykenemätön tai haluton koulutettavaksi, ei siis toisin sanoen näytä juurikaan löytyvän. Käsitykset kissan koulutettavuudelle epäsuotuisista piirteistä perustunevatkin lähinnä meidän ihmisten mieliin sitkeästi jämähtäneisiin vanhoihin ennakkoluuloihin, ei kissan yksilöllisiin tai lajityypillisiin kykyihin tai ominaisuuksiin.
Erään japanilaisella aineistolla toteutetun tutkimuksen mukaan kissanomistajat luonnehtivatkin lemmikkiään perheenjäseneksi koiranomistajia harvemmin. Tutkimukseen osallistuneet kissanomistajat pitivät lemmikkejään myös vähemmän tunteellisina ja älykkäinä, kuin koiranomistajat omiaan (6). Ajatuksessa kissan soveltumattomuudesta koulutettavaksi ei siis välttämättä olekaan kyse pelkästään siitä, miten kissa suhtautuu meihin. Kyse lieneekin ennen kaikkea siitä, miten me suhtaudumme kissoihin.
Meidän tulisikin ehdottomasti päästä eroon näistä kissan ominaisuuksia määrittelevistä aikansa eläineistä käsityksistä. Sillä jos elämme vanhentuneiden käsitysten ja oletusten mukaan niitä tippaakaan kyseenalaistamatta, menetämme paljon kissalle tärkeitä asioita.
Kouluttamalla voi tarjota kissalle myös fyysisiä virikkeitä ja lisätä liikunnan määrää.
Kuva: Ari K.
Koulutuksella kohti parempaa hyvinvointia
Positiiviseen vahvistamiseen perustuvan “naksutinkoulutuksen” on yhdessä muiden kognitiivisten virikkeiden kanssa havaittu vähentävän löytöeläintaloissa elävien kissojen apaattisuutta ja turhautumista sekä parantavan mahdollisesti jopa niiden fyysistä terveyttä (7). Lisäksi palkitsemiseen perustuvalla koulutuksella saattaa olla löytöeläintaloissa elävien kissojen stressiä vähentävä sekä mahdollisesti niiden adoption todennäköisyyttä parantava vaikutus (1, 8). Koulutuksella voidaan kannustaa kissaa myös liikkumaan ja mahdollistaa kissan liikunnan tarpeen täyttyminen (9). Kouluttamalla voidaan vähentää myös esimerkiksi lemmikkikissan eläinlääkärikäynnin yhteydessä kokemaa stressiä, opettamalla se suhtautumaan positiivisesti kuljetuskoppaan (10).
On siis monelta kantilta katsottuna tuhoisaa juuttua virheellisiin oletuksiin kissan koulutettavuudesta ja levittää niitä eteenpäin julkisuudessa. Se, että näemme kissan oppivaisena ja ihmisen seurasta nauttivana eläimenä jollainen se nykytiedon mukaan melko pitkälti on, tarjoaa käyttöömme monia työkaluja. Niillä voimme parantaa löytölöissä elävien kodittomien kissojen hyvinvointia ja rikastaa omien lemmikkikissojemme elämää. Miksi kieltäytyisimme luopumasta pinttyneistä mielikuvistamme ja ottamasta näitä työkaluja vastaan, kun ne meille suorastaan tarjottimella ojennetaan?
Ehkä näemmekin tulevaisuudessa työväenopiston kurssilistoilla ammattitaitoisen eläintenkouluttajan ja elokuvaohjaajan yhteistyössä toteuttaman kurssin kissojen temppukoulutuksesta ja temppujen videoinnista?
Lähteet:
1.Lori Kogan, Cheryl Kolus & Regina Schoenfeld-Tacher (2017). Assessment of Clicker Training for Shelter Cats . Animals 2017, 7, 73; doi:10.3390/ani7100073
2. Miklósi, Á., Pongrácz, P., Lakatos, G., Topál, J., & Csányi, V. (2005). A Comparative Study of the Use of Visual Communicative Signals in Interactions Between Dogs (Canis familiaris) and Humans and Cats (Felis catus) and Humans. Journal of Comparative Psychology, 119(2), 179–186. https://doi.org/10.1037/0735-7036.119.2.179
3. Dvm360.com – Julkaistu: 12.12.2018
Erin E. Rand: Feline behavior modifications that actually work
4. Sarah Ellis & John Bradshaw, suom. Antti Immonen (2019). Kissan Koulutusopas – Näin teet lemmikkisi ja omasta elämästäsi onnellisempaa. Docendo 2019
5. Tiede.fi – Julkaistu 8.7.2015
Helena Telkänranta: 10 myyttiä kissasta ja koirasta
6. Minori Arahori, Hika Kuroshima, Yusuke Hori & Saho Takagi (2017). Owners’ view of their pets’ emotions, intellect, and mutual relationship: Cats and dogs compared. Behavioural processes 141(Pt 3) March 2017 DOI: 10.1016/j.beproc.2017.02.007
7. Gourkow, Nadine, Phillips, Clive J.C., Effect of cognitive enrichment on behavior, mucosal immunity and upper respiratory disease of shelter cats rated as frustrated on arrival.Preventive Veterinary Medicine http://dx.doi.org/10.1016/j.prevetmed.2016.07.012
8. Toim. Emily Weiss, Heather Mohan-Gibbons, Stephen Zawistowski. Animal Behavior for Shelter Veterinarians and Staff. John Wiley & Sons (2015). Kelley Bollen: Training and behavior modification for shelter cats, s. 250-265
9. Toim. Emily Weiss, Heather Mohan-Gibbons, Stephen Zawistowski. Animal Behavior for Shelter Veterinarians and Staff. John Wiley & Sons (2015). Katherine Miller & Katie Watts: Behavioral enrichment for cats, s. 234-248
10. Janice K.F. Lloyd (2017). Minimising Stress for Patients in the Veterinary Hospital: Why It Is Important and What Can Be Done about It. Vet. Sci. 2017, 4(2), 22; https://doi.org/10.3390/vetsci402002
En osaa sanoa koulutanko kissaani,mutta annan sille pyyntöjä ja kehoituksia!Sanoisin että kommunikoimme keskenämme! Ja minulle kissa on perheen jäsen ja rakas sellainen!Kyllä kissani ymmärtää joitakin asioita mitä häneltä vaadin ja minä täytän hänen pyyntöjään!?Kehuja annan myös!