Kirjoitus on alun perin julkaistu Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen Pesuinfo-lehden numerossa 4/2019. | Kuva: Free Photos/pixabay.com
SEY myönsi Vuoden eläinsuojeluteko 2019 -palkinnon Helsingin yliopistossa toimivalle professori Hannes Lohen tutkimusryhmälle koirien ja kissojen geenitutkimusohjelman perustamisesta.
Tutkimusryhmä aloitti toimintansa vuonna 2007 koirien geenitutkimuksella, jolloin alettiin kerätä DNA-näytteitä koirien biopankkiin. Tällä hetkellä ryhmä tutkii sekä kissoja että koiria, esimerkiksi perinnöllisten sairauksien ja niiden taustalla olevien geenien sekä käyttäytymisen osalta.
− Tutkimuksemme sairausgeenipuoli on enimmäkseen kytköksissä rotukoirien ja -kissojen jalostukseen ja siitä on lähtökohtaisesti eniten hyötyä rotueläimille. Toisinaan samat sairauksien taustalla olevat geenimuodot esiintyvät useammalla rodulla ja myös sekarotuisissa koirissa tai maatiaiskissoissa. Tällöin sairausgeenitutkimuksesta on toki hyötyä myös niille, toteaa professori Lohen tutkimusryhmässä työskentelevä väitöskirjatutkija Milla Salonen.
Monia tutkimusryhmän tekemiä sairausgeenilöydöksiä onkin päästy hyödyntämään kaupallisissa geenitestipaneeleissa, joiden kautta tutkimustulokset on saatu koiran- ja kissankasvattajien hyödynnettäviksi.
Ryhmässä tehdään myös käyttäytymistutkimusta, jonka tavoitteisiin kuuluu selvittää käyttäytymispiirteiden vaihtelua, ympäristötekijöiden ja perimän vaikutusta käyttäytymiseen sekä käyttäytymisen yhteyttä aineenvaihduntaan.
− Kissojen käyttäytymis- ja persoonallisuustutkimuksesta voi tulevaisuudessa olla hyötyä eläinsuojeluyhdistyksillekin, toteaa väitöskirjatutkija Milla Salonen Vuoden eläinsuojeluteko 2019 -palkitusta professori Hannes Lohen tutkimusryhmästä.
Kuva: Milla Salosen kotialbumi
Käyttäytymistutkimuksesta hyötyvät eläinsuojeluyhdistyksetkin
Käyttäytymisen ympäristötekijöiden tutkimuksessa etsitään vastauksia kysymyksiin, kuten milloin eläin kannattaa luovuttaa, millaisessa ympäristössä se kannattaa kasvattaa, miten sitä kannattaa sosiaalistaa, millaisessa ympäristössä aikuista eläintä kannattaa pitää ja millainen ympäristö on sellainen, joka on eläimen hyvinvoinnin kannalta paras mahdollinen?
− Uusi kissojen persoonallisuus- ja käyttäytymistutkimuksemme KISPET on maailman ensimmäinen tämänkaltainen tutkimus, jossa kartoitetaan tarkasti rescue-kissojen taustoja. Se, että saamme lisää tietoa pito-olojen vaikutuksista kissan käyttäytymiseen ja hyvinvointiin, voi tulevaisuudessa auttaa eläinsuojeluyhdistyksiä tarjoamaan eläimilleen mahdollisimman hyvän elinympäristön, niiden odottaessa pääsyä uusiin pysyviin koteihinsa, Salonen kertoo esimerkin siitä, miten heidän tutkimuksensa voisi auttaa kodittomien eläinten parissa työskenteleviä tahoja.
Ennenkuulumattoman tarkasti kissan taustoihin ja ympäristötekijöihin pureutuva KISPET-tutkimus saattaa auttaa kissaihmisiä hahmottamaan ympäristötekijöiden vaikutusta kissan käyttäytymiseen sekä hyvinvointiin laajemmallakin skaalalla, ja tarjota sitä kautta PESU:lle sekä muille kodittomien eläinten parissa toimiville tahoille uusia työkaluja kissojen käyttäytymispiirteiden huomioimiseen ja ymmärtämiseen.
Tutkimusryhmän verkkosivut löytyvät osoitteista
koirangeenit.fi | kissangeenit.fi
Ryhmä löytyy myös Facebookista:
Koirien geenitutkimus | Kissojen geenitutkimus